Pohjoista meteliä, aggressiota ja uhoa jo 25 vuotta levittänyt Brüssel Kaupallinen onnistuu viidennellä albumillaan Murheenkruunu ulostamaan uransa tylyintä routahumppaa. Vaikka riffi on raskas ja Radiopuhelimet-tyyppinen hypnoottinen hulluus on vaativa kokemus, onnistuneella tilankäytöllä levylle on luotu omanlaisensa jylhä ulkomuoto. Viisujen väliin on jätetty hengähdystaukoja ja tummaa tunnelmaa kouritaan painavalla kauhalla.
Aikoinaan BK oli kuin Kotiteollisuuden menetetty tulevaisuus, ennen Hynysen päätöstä nousta naistenlehtien kansikuvapojaksi. Nyt bändi seilaa vahvasti Pronssisen Pokaalin, Radiopuhelimien ja Rytmihäiriön jälkeensä jättämissä askelmerkeissä. Teksteissä on nousevaa hulluutta ja arkipäivän saatanallisia säkeitä, samaa tavaraaa kuin alibi-coren mahtibändin Rytmihäiriön viisuissa. BK pudottelee kuitenkin lohduttomia säkeitään asenteella, joka tuo mieleen jopa Jouni Mömmön Mana Manan.
Vaikka meno on tylyä rockin ja Suomi-metallin nyrkkitappelua, levyn kouristeleva ankeus kaipaisi sittenkin pientä avautumista – ehkä muutaman tehokertsin! BK:n rujo runttaus on kuitenkin omassa lajissaan ja ehdottomuudessaan ihailtavan suoraselkäistä toimintaa. Testaa vaikka pelottavan epävakaa Traumatisoitunut, ”hittibiisi” ja Hynysmäistä sanailua tyrkyttävä Kalmalaudat sekä vavisuttava täsmäohjus nimeltään Horrossaarnaaja. Myös nimibiisi Murheenkruunu on kuin terävä veitsi murheen laaksossa vaeltavan tyypin käteen.
Vaikka teksteissä on hieman toistoa ja lainailun makua, kokonaispaketti on harvinaisen musta ja murheellinen. Ja kuitenkin, kiekon soundi ei tukehdu liialliseen angstiin tai raskaskiveen. BK on riittävässä määrin rock. BK antaa iskun vaikuttaa ja myrkyn levitä ympäri kehoa.
