Oona Airola nousee valokeilaan lauluntekijänä – ”Sielu” raottaa ovea tulevalle debyyttialbumille

Näyttelijä Oona Airola esittäytyy nyt lauluntekijänä. Marraskuun 6. päivänä julkaistava Sielu on ensimmäinen maistiainen keväällä 2027 ilmestyvältä debyyttialbumilta. Jussi-palkitun Airolan laulut kasvavat suomalaisesta melankoliasta ja löytävät paikkansa kansainvälisen indiefolkin maisemassa.

Oona Airola kirjoitti ensimmäisen laulunsa yhdeksänvuotiaana. Sittemmin näyttelijäntyö on tehnyt hänestä yleisölle tutun, mutta laulujen kirjoittaminen on kulkenut mukana koko ajan. Se on ollut oma tila, jossa ei tarvitse tulkita toisen kirjoittamaa tekstiä tai astua jonkun muun rooliin.

”Laulujen kirjoittaminen on jonkinlainen välttämätön osa identiteettiäni. Olen tehnyt sitä aina. Tärkeintä on saada vangittua hetki. Tarkimmat lauluni ovat syntyneet sinä nöyränä hetkenä, kun olen ymmärtänyt kuunnella”, Airola kertoo.

Airola on julkaissut kolme omaa singleä OONA-nimellä sekä perustanut ja luotsannut Lada Nuevo -yhtyettä, jonka laulut ovat myös hänen käsialaansa. Hän on laulanut myös Ykspihlajan Kino-orkesterissa yhdessä sisartensa, näyttelijä Anna Airolan ja muusikko-toimittaja Laura Airolan kanssa. Musiikillisesti perheen tunnetuin nimi on pikkuveli Arppa. Kaj Chydeniuksen kanssa esiintynyt Airola on mukana myös lokakuussa ilmestyneellä Siedettäviä lauluja vol. 1 -albumilla yhdessä Veljekset Chydeniuksen kanssa.

Oman albumin valmistuminen on vienyt vuosia. Matkan varrella sekä musiikki että sen tekijä ovat muuttuneet. Airola on säveltänyt ja sanoittanut albumin laulut, mutta ennen kaikkea hän kokee viimein löytäneensä tavan tehdä juuri sellaista musiikkia kuin on aina halunnut.

Sielu käsittelee valtaa, riippuvuussuhteita ja oman moraalin säilyttämistä. Sen ytimessä on kysymys siitä, kuinka paljon ihminen voi antaa periksi menettämättä itseään.

Keväällä julkaistavan albumin musiikillisesta tuotannosta vastaa Kalle Chydenius, jonka kanssa Airola on tehnyt yhteistyötä Kaj Chydeniuksen musiikin parissa. Pitkä ystävyys ja yhteinen käsitys musiikin tekemisestä saivat Airolan lopulta pyytämään Chydeniusta tuottamaan albumin, joka oli ehtinyt olla tekeillä jo vuosia.

Airola ja Chydenius jakavat mieltymyksen elävään, hieman rosoiseen ilmaisuun, jossa kaikkea ei tarvitse silottaa valmiiksi. Lopputulos on lähempänä Feistin ja Adrianne Lenkerin kaltaisten nykyartistien indiefolkia kuin perinteistä iskelmää tai radiopoppia. Musiikissa kuuluu myös 1960-luvun folkin perintö, erityisesti Joan Baezin ja Karen Daltonin kaltaisten omaleimaisten naisartistien vaikutus.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *