Näyttelijä Miina Turusella on takanaan ikimuistoinen ja uraauurtava työtehtävä. Hän toimi lapsinäyttelijöiden ”koutsina” Elisa Viihteen uudessa Munkkivuori-sarjassa.
Turunen vastasi lapsinäyttelijöiden koekuvauksista, harjoituttamisesta ja toimi kuvauksissa heidän sparraajanaan. Vastaavaa toimintamallia ei ole aiemmin toteutettu kotimaisessa tv-sarjatuotannossa.
Kaikki sai alkunsa neljä vuotta sitten, kun Rabbit Filmsin tuottaja Minna Haapkylä soitti Turuselle ja pyysi häntä koekuvaamaan lapsia ja nuoria Jani Volasen ohjaamaan ja käsikirjoittamaan draamasarjaan.
Lue myös: Jani Volasen uutuussarja Munkkivuori kuvaa karmivaa lähiömysteeriä lasten silmin – katso traileri
Turunen on varsinaiselta ammatiltaan näyttelijä. Uusi tehtävä kuulosti mielenkiintoiselta ja haastavalta, joten hän otti sen vastaan.
”Lähdin mukaan sillä ehdolla, että saan itse aikatauluttaa työni ja tehdä sen siten, kuin se mielestäni kuuluu tehdä. Jani Volanen antoi minulle tarkat ohjeet, mitä hän hakee kultakin roolilta. Janin käsikirjoitus oli niin tarkkaan ja ajatuksella kirjoitettua, että kaikki olennainen löytyi teksistä. Meidän tehtävänämme oli kaivaa se ulos ”, Miina Turunen kertoo.
Turunen koekuvasi noin kaksisataa lasta.
Munkkivuoren kuvausten piti alkaa keväällä 2020, mutta ne siirtyivät koronan takia vuodella. Sen aikana osa lapsista kasvoi ulos rooleistaan ja roolitus meni osittain uusiksi. Oli järjestettävä jälleen uusi koekuvauskierros.
Pääosaan kiinnitetyn Vilho Rönkkösen roolihahmoa jouduttiin vaihtamaan ja hänen tilalleen löytyi kaksi vuotta nuorempi Viljami Loponen. Rönkkönen siirtyi Mirkon ystävän Peten rooliin.
Sarja kuvattiin Helsingin Munkkivuoressa kesällä 2021.
Turusen ja Volasen yhteistyö osoittautui niin toimivaksi, että lopulta Volanen pyysi hänet kuvauksiin sparraamaan ja harjoituttamaan lapsia. Turunen työskenteli lapsinäyttelijöiden kanssa koekuvauksista aina viimeiseen ottoon saakka.
”Tämä oli itselleni täysin uudenlainen ja jännittävä tehtävä, koska en ole koskaan ollut kameran toisella puolella. Muutama kuukausi ennen kuvauksia ruvettiin harjoittelemaan. Kävimme lasten kanssa läpi 80-lukua ja harjoittelimme pohjat kaikkiin kohtauksiin. Kuvaustilanteissa olin sparraamassa ja kävimme lasten kanssa tekstiä läpi, mutta monitoriin en katsonut kertaakaan kuvausten aikana. Ohjaaminen oli täysin Volasen heiniä”, Turunen korostaa.
Munkkivuori kertoo 80-luvun alun kesästä. Kerrostalon pihapiiristä katoaa pieni lapsi. Taloyhtiön aikuiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä traagisin seurauksin. Kaikki tapahtumat näytetään lasten näkökulmasta.
Harjoitusvaiheessa Turuselle konkretisoitui se, että sarjassa on ikään kuin kaksi maailmaa. Hänen ja lasten oli rakennettava yhdessä kerrostalon pihajengin maailma, kun taas aikuiset näyttelevät tarinan synkemmän puolen.
”Osa lapsista ei ollut näytellyt aiemmin missään. Kun ensimmäisessä tapaamisessa kuulin jonkun kysyvän toiselta, että missä sä oot näytellyt, pistin keskustelun heti poikki. Sanoin, että kukaan meistä ei ole tehnyt tätä juttua aiemmin. Nyt meidän on tehtävä se yhdessä.”
Turunen toteaa, että näytteleminen on pohjimmiltaan ajattelemista.
”On vaikea näytellä, mikäli ei tiedä mitä milläkin asialla tarkoitetaan. Kun lapset tietävät mitä tekevät, heillä on turvallinen olo ja heitä voi kannustaa huikeisiin suorituksiin.
Oman haasteensa toivat pitkät kohtaukset, joissa oli paljon ristikkäistä dialogia ja liikuteltavaa rekvisiittaa. Turusen mukaan jotkut kohtauksista olisivat olleet teknisesti vaikeita jopa kokeneille
ammattinäyttelijöille.
”Kun valmistauduimme haastavaan kohtaukseen, vertasin tilannetta siihen, kun ralliauto tulee varikolle ja siihen pitää vaihtaa renkaat. Silloin jokaisen pitää tietää oma tehtävänsä ja on luotettava siihen, että
kaverikin tietää. Jos jokainen tekee oman osuutensa, lopputulos on hyvä.”
Lasten kanssa työskentely oli luontevaa, koska Turusella itsellään on kaksi kouluikäistä lasta. Hänen mukaansa lapsinäyttelijöiden porukassa vallitsi liikuttavan hyvä yhteishenki. Toisia tuettiin, eikä kateutta
ilmennyt. Kaikki ymmärsivät, että heillä on yhteinen päämäärä.
Eräänä aamuna Turunen laittoi lapsinäyttelijöiden WhatsApp-ryhmään viestin, että tänään on meidän yhteinen näytönpaikkamme. Kyseisenä päivänä kuvattiin yksi sarjan haastavimmista kohtauksista.
”Minua jännitti erityisesti yksi kohtaus, koska kaikki aikuisnäyttelijätkin olivat paikalla. Kun kohtausta kuvattiin, olin lapsista tosi ylpeä ja ohjaajakin sai haluamansa. Kaikki näyttelivät hienosti, vaikka harjoitellessa homma ei kulkenut vielä täydellisesti”, Turunen naurahtaa.
Viimeisen kuvauspäivän jälkeen Turusen valtasi haikeus. Hän kokosi lapsinäyttelijät vielä kertaalleen yhteen loppukaronkkaan.
”Purimme roolit. Kyllä siellä moni itki ja itsekin liikutuin. Yksi lapsista oli sanonut kotiin tullessaan äidilleen, että tämä oli hänen elämänsä tunteellisin ilta.”
”Nyt meillä on yhteinen kokemus historiassa. On selvää, että kaikista ei välttämättä tule ammattinäyttelijöitä. Osa saattaa todeta vuosien päästä huvittuneena, että tulipa tuollainenkin sarja joskus tehtyä.”
Munkkivuori on katsottavissa Elisa Viihde Viaplaysta.
Lue myös: Jani Volasen Munkkivuori-sarja pursuaa 80-luvun nostalgiaa: 10 pennin irtokarkit, pihatalkoot, digikellot, … nämä kasarilapset muistavat takuulla
