Ruisrock 2017; lauantain ”perhepäivässä” lukuisia artistien ja valtaisan yleisömeren tunteikkaita yhteishetkiä

ruisrock-2017

Ruisrock, lauantai 8.7.2017 (Turku, Ruissalo)

ruissilarantakaukaa

Ruisrockin perjantain ulkomaisten artistien ilotulituksen jälkeen (seitsemän ulkomaan vierasta) lauantain ”perhepäivän” kattaus vaikutti ennakolta kovin turvalliselta. Painavat kansainväliset tähdet Martin Garrix ja Charlie XCX säästettiin myöhäisiltaan ruotsalaisen EDM-duo Galantisin ollessa päivän kolmas ulkomaan vahvistus. Auringon tuella tunnelma pysyi korkealla ja valtaisan yleisömeren ja artistien välisen kemian kosketus aiheutti suuria tunteita. Moni kotimainen artisti näki edessään uransa suurimman yleisömeren.

Allekirjoittaneen rantautuessa alueelle, Reino Nordin vaivutti juhlakansaa hilpeään transsiin Ruissalon rantalavalla. Nordin oli kerännyt paikalle suuren joukon vastaanottavaista väkeä ja miehen tunteikkaat vuodatukset upposivat yleisöön vaivattomasti. Nordinin ja yleisön lämpimässä kontaktissa oli jotain maagista – ja suorastaan intiimiä. Nordin otti yleisönsä, mutta hellästi.

ruissirantayleisöä

Myös laulaja-lauluntekijä Vesta tarjosi Miniranta-lavan kuulijoille vahvaa tunnetta ja eläytymistä. ”Oon kuin talvi, kylmä ja kalpea” –  Vestan esityksessä kylmyys oli kaukana mutta rento viileys vallitseva elementti.

Vesta
Vesta

Lauantain vahva rock-elämys oli vuorossa heti kello 16.00. Huhuissa Michael Monroen kerrotaan tehneen sopimuksen Ruissin esiintymisestä maailmanloppuun (tai Monroen uran päättymiseen) asti, tiedä häntä mutta Monroe on tuttu ja odotettu vieras Ruissalon karkeloissa. Vaikka soittolistassa ei suuria muutoksia ole tapahtunut sitten viimeisen Ruissikeikan, Monroen keikka oli helposti yksi festarin parhaista rock-hetkistä. Ja mikäs on Monroen riekkuessa, kun taustalla on ammattitaitoinen yhtye ja väkevä nippu tunteisiin vetoavia biisejä. TNT diet sai seurakseen uuden mutta tunnelmallisen One foot outta the grave -huudatuksen. Viimeksi mainittu muodostaakin keikkojen todellisen tukirangan Ballad of the Lower East Siden ja Old King’s Roadin kanssa. Kun sekaan heitettiin vielä nopea välipala Trick of the wrist, keikan paras hetki oli viittä vaille paketissa. Nothin’s alright toimii aina ja monien mielestä show’n lopun Hanoi Rock -sikermä Malibu beach ja Up around the bend olivat herkun syvintä olemusta. Tällä kertaa Monroe jätti kiipeämisen ja lavarakenteissa roikkumisen vähemmälle mutta meno oli muuten hikistä ja innostunutta. Kun keikan loppuun on lyödä ässä nimeltään Dead, Jail Or Rock’N’Roll, kovin kauas napakympistä ei voi osua!

Alma
Alma

Suomen suurimpia vientitoivoja, Alma, ”joutui” esittämään heti alkuun suuren hittibiisinsä Karman. Rantalavan yleisö otti Alman vastaan melkeinpä hurmioituneena. Alma totesi olevansa unelmiensa äärellä – aikoinaan PMMP:n keikkaa Ruissalossa seuratessaan Alma saattoi vain unelmoida moisesta yleisöpalautteesta kuin mitä oli luvassa Ruissalon auringossa kesällä 2017. Alman keikan jatko sujui hieman ongelmallisesti, sillä yleisö kuuli pääosin vieraita kappaleita – artistin levy on vasta valmistumassa. Alman todellinen potentiaali jääkin seuraavan festarikierroksen varaan.

Myös Telttalavalla esiintynyt MC Taakibörsta joutui osittain Alman kokeman probleeman eteen – 2000-luvun alkuvuosina toiminut Davon, Kehäketun ja Setä Koposen muodostama hiphop-ryhmä oli monelle nuoremman polven festarivieraalle outo tuttavuus. Paikalle oli saapunut onneksi vanhoja faneja nostalgiatrippailun merkeissä. MC Taakibörstan keikkaa jaksoi ihmetellä sujuvasti parin biisin verran mutta kokonaisen show’n läpikäynti jäi vain tosifanien harteille. Tervetuloa takaisin, ehkä…

Niittylavalla esiintyneen Popedan taustalakana kertoi pelin luonteesta kaiken oleellisen – 1977-2017! Bändi on perustettu siis vuonna miekka ja kivi, tärkeänä vuonna jolloin rockin pölyttyneet dinosaurukset kaatuivat punk-musiikin nostaessa räkäistä päätään. Popedan alkuajoilta kuultiin mm. Mörrimöykky ja Delilah sekä keikan lopuksi räyhätty Da da. Sekaan heitettiin sopivasti myös tuoreempaa vuosikertaa ja vaikkapa uuden levyn Lihaa ja perunaa sai kansan aivan kuumaksi. Popedalla oli varaa aloittaa settinsä heti parhaudella eli Kaasua komisario Peppone raikui niin vahvasti että kuului varmasti takariville asti. Vaatetukseltaan erehdyttävästi tanssilavojen tangolaulajalta tai pikkutuhmalta sutenööriltä vaikuttanut Pate Mustajärvi on kotimaisen rockin parhaita keulamiehiä. Pate on ollut mukana jo niin kauan että monenlaiset elvistelyt ja virnistelyt sujuvat mieheltä luonnostaan. Ja mikä parasta, Pate nautti lavalla olostaan – kuten myös Costello ja Jyrki Melartin. Miehet olivat yhtä hymyä ja tottahan se kuuluu myös musiikissa. Onhan päivä vielä huomennakin, Kakskytä centtiä ja kansa tykkäsi. Sukset, eihän sitä voi jättää soittamatta. Popedan juhlahetki tarjosi kansalle juuri sitä, mitä oli tilauksessa – koko kansan Popedaa. Kolmella puhallinsoittajalla vahvistettu Popeda teki kunniaa niin itselleen mutta myös rokkityöläisen tinkimättömälle työmoraalille. Viina ja bändin sisäiset välirikot eivät enää keikkoja vaaranna.

Disco Ensemble on tuttu Ruissalon vieras. Vuosia sitten bändin mahtiveto Drop dead Casanova synnytti yleisön joukkoon todellisen alkuräjähdyksen ja toimiihan viisu edelleen. Allekirjoittaneen kohdalla innostus kyseistä orkesteria kohtaan on laskenut Disco Ensemblen suunattua osaltaan munienpuhaltelun suuntaan. Ruissalon lämpimässä alkuillassa bändi kuulosti kuitenkin terävältä. Vaikka välispiikit olivat noloja ja viisujen vaihtumista odotellessa ehti naputella helposti pari tekstiviestiä, viisut kuten Second soul, Eartha Kitt, We might fall apart ja Fight forever saivat kansaan liikettä ja meno maistui hikiseltä rock-aktilta. Asiallista, Disco Ensemble.

Ruisrockin Niittylava - lauteilla Sanni
Ruisrockin Niittylava – lauteilla Sanni

Ruissalon Niittylavan valtaisa väenpaljous antoi alkuillan kotimaisille supertähdille ainutkertaisen mahdollisuuden ikimuistoisen keikkahetken toteuttamiseen. Sannin kohdalla yleisömassa lämpeni hitaasti mutta varmasti. Sanni heitti keikan alkuun lainabiisejä tyyliin Tahdon rakastella sinua ja Maija Vilkkumaan Ei. Sanat löytyivat hyvin yleisön muistista mutta varsinaisen karaokevaihteen iski silmään Me ei olla enää me. Supernovassa Sanni laulatti onnistuneesti yleisöä mutta homma toimi vielä paremmin 2080-luvulla -tunnelmoinnin kohdalla. Biisin lopulla yleisön innokas yhteislaulu sai Sannin herkistymään ja videoscreeniltä huomasi artistin joutuvan nielemään muutaman kerran suuren liikutuksen tunteita. Vaikka yleisö liikehti lämpimänä, Sanni lisäsi kierroksia ja otti käteensä kitaran. Varsinaiseen huuman ylimpään asteeseen päästiin Että mitähän v*ttua -kappaleen kohdalla. Yleisön käsimeri oli näkemisen arvoinen luonnonvoima.

Antti Tuisku otti haltuunsa Niittylavan yleisön Sannin jäljiltä ja kansa kävi jo valmiiksi kuumana. Tuisku lupasi vuoden parasta keikkahetkeä ja Tuiskun ammattitaitoinen show on mittaluokassaan jo melkeinpä kansainvälistä tasoa. Antti heittäytyy myös itse täysillä ja tanssiliikkeet seuraavat toisiaan. Keikka aloitettiin ärsyttävän soitetulla uutuushitillä Rahan takii, joka aiheutti yleisössä pakonomaista bailaamisen tarvetta. Tuisku-show’n rattaat eivät väsähtäneet seraavienkaan biisien kohdalla. Antti Tuiskun keikka oli takuulla tuhansien mielestä lauantain ehdoton huippuhetki.

Ruisrocin Rantalavalla Galantis
Ruisrockin Rantalavalla Galantis

Ruotsalainen EDM-duo Galantis jatkoi bileiltaa Rantalavan suunnalla. Menevää biittiä työstänyt kaksikko onnistui luomaan aurinkoiselle rannalle myös visuaalisesti näyttävän show’n. Jättiscreenit olivat suuressa roolissa, tehosteina vielä suuret rummut. Ranta täyttyi iloisista ihmisistä, joille tanssiminen oli luonnollinen tapa juhlistaa kauniin kesäpäivän viettoa.

Toimivaksi keikkapaikaksi jo perjantaina todettu Sateenkaarilava esitteli kansalle muutaman mainion keikan. Pirteä pop-nousukas Pimeys sai reippaalla ja ennakkoluulottomalla esiintymisellään varmasti muutaman uuden fanin. Nuoruuden intoa ei voinut muuta kuin ihailla. Samaa voi sanoa kotimaisesta grime-porukasta Töölön Ketterästä, jonka energisellä otteella edennyt keikka oli yksi päivän kohokohdista.

Entä lauantain parhaan rock-keikan arvonimi – se ei ollut Monroe eikä CMX. Festivaalien veteraaniryhmä CMX veti läpi jälleen tutunoloisen hittiputken, joka upposi suhteellisen vähälukuiseen kansanosaan vaivattomasti. Ei mitään uutta auringon alla mutta niinhän se kuuluukin kesäkeikoille – perusvarmoilla homma maaliin. Minirantalavalla koettiin kuitenkin illan alkutunteina jotain hämmentävää ja suorastaan pidättelemätöntä – luonnonvoima nimeltään Litku Klemetti tuli, hämmensi ja räjäytti melkoisen tunnelatauksen. Litku Klemetin omaehtoinen ja äkkiväärä folk-proge-pop-indie-iskelmähäröily liikkui kartoittamattomalla maalla ja korkeassa ilmanalassa. Sanoitukset ovat jotain muuta ja hämmentävät balalaikkasoolot eivät jättäneet kylmäksi. Välillä kuultiin jumitusta Kuhmon oman krautrock-partion voimin ja kuulemma 200 progeviisua säveltänyt artisti hehkutti mielestään oudosti ja jopa huonosti alkaneen keikan yltäneen lopulta kasvu-uralle. Litku Klemetti, onko se nyt suoranaisesti rokkia mutta Ruissalossa koettu keikka oli todellakin kiihkeän pirskahtelevaa ja välitöntä rock-huumaa. Huh mikä persoona!

Teksti ja foto; J.A.Kaunisto

Lue myös Ruisrockin perjantain tapahtumista.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone