Riikka-Maria Rosenbergin uutuusromaani Vapaaherratar jatkaa suosittua Hakoisten naiset -sarjaa. Kirjan syntyä siivitti ainutkertainen kirjelöytö.
Hakoisten naiset on saanut nopeasti innostuneen lukijakunnan. Sarjan toinen osa Vapaaherratar (Tammi) nousi tammikuun myydyimpien kirjojen joukkoon Mitä Suomi lukee -listalla.
Rosenberg kertoo saaneensa kirjastaan hyvää palautetta.
”Monet ovat kehuneet kirjaa edellistä paremmaksi. Moni on myös tykännyt tavasta, jolla tarina on sijoitettu historialliseen kontekstiin ja miten Helenan asemaa kuvataan upseerin vaimona”, hän toteaa.
Rosenberg on koulutukseltaan historioitsija. Hän on suorittanut tohtorin väitöskirjan. Hän sanoo kirjoittavansa tutkivaa kaunokirjallisuutta, jossa laajalla taustatyöllä suuri merkitys.
”Laaja taustatyö inspiroi ja antaa raamit tarinalle. Ilman sitä näitä kirjoja ei syntyisi tässä muodossa. Kun kirjoitan historiallisia romaaneja, pyrin käyttämään kaiken mahdollisen lähdeaineiston, mitä kirjojen henkilöistä on saatavilla. Pyrin tietynlaiseen totuuteen. Tykkään itse lukea sellaisia kirjoja ja niitä on myös mielenkiintoista kirjoittaa.”
Hakoisten naiset -sarja sijoittuu Janakkalassa sijoittuvan Hakoisten kartanoon, jossa Rosenberg asuu osan vuodesta aviomiehensä ja tyttärensä kanssa. Kirjojen päähenkilönä on kartanon aiempi valtiatar Helena von Burghausen.
Vapaaherratar-kirjassa eletään 1790-lukua. Suomen sota tekee tuloaan. Helenan kohtalona on pelastaa perheensä sotien myllerryksessä. Kirjaa edelsi tapahtuma, joka on kuin elokuvasta.
Vapaaherratarta tehdessään Rosenberg löysi sattumalta Hakoisten päärakennuksen siivouksen yhteydessä parikymmentä kirjettä. 200 vuotta vanhat kirjeet löytyivät ullakolta. Kirjeet oli osoitettu kirjan päähenkilölle Helenalle.
”Kirjeiden löytäminen oli minulle kuin lottovoitto. Sellaista tapahtuu vain kerran elämässä”, Rosenberg toteaa.
Kirjeiden puhtaaksi kirjoittamiseen tarvittiin asiantuntijan apua. Haasteita toi myös se, että kirjeissä käytettiin lempinimiä ja kaikkia paikkoja ei ollut nimetty.
”Jouduimme tekemään kovan työn, että ymmärsimme, mistä kirjeissä tarkalleen puhutaan. Kirjeet olivat perhedynamiikan ja elämäntapahtumien kannalta todella avartavia.”
Rosenborg varttui Sievissä Pohjois-Pohjanmaalla. Hän kiinnostui historiasta jo lapsena.
”Olen aina tykännyt vanhoista asioista ja tarinoista. Kun pääsin myöhemmin historiallisten romaanien pariin, siitä ei ollut paluuta. Kun tein väitöskirjaa, opin hyödyntämään lähteitä ja sain hyvän pohjan eurooppalaisen aateliskulttuurin ymmärtämiselle. Tein ensin kunnollisen pohjatyön ja vasta sitten aloin kirjoittamaan julkisesti. Tie oli pitkä, mutta se kannatti kulkea.”
Ninon – rakkauden mestari (Teos, 2022) oli hänelle käänteentekevä teos. Rosenberg sai ensikosketuksen siihen, millä tavoin historiallista romaania rakennetaan ja miten todellisesta henkilöstä kirjoitetaan. Laaja tutkimustyö on poikinut myös tietokirjoja.
Rosenberg kirjoittaa parhaillaan Hakoisten naisten kolmatta ja viimeistä osaa. Sen jälkeen luvassa on jotain uutta. Hän työstää kollegansa myös kokoelmateosta, jossa löydetyt kirjeet pääsevät esille suomennettuina ja historiallisesti taustoitettuina.
Rosenberg tekee nyt työtä, josta hän haaveili pitkään.
”Koen olevani käsittämättömän onnekas, että saan kirjoittaa ja kirjani tavoittavat lukijoita. Erityisen onnistunut koen olevani silloin, kun saan ihmiset kiinnostumaan historiasta laajemminkin. On ihanaa kuulla, että joku lukija on kiinnostunut ottamaan lisää selvää siitä aikakaudesta, mistä kirja kertoo.”
Vapaaherratar on saatavilla e-kirjana ja Sanna Majurin lukemana äänikirjana.
Riikka-Maria Rosenberg kirjoittaa Hakoisten naiset -sarjaa. Ensimmäinen osa Hakoisten Anna ilmestyi vuonna 2022.
Kuva: Mikko Rasila
