Elisa Viihteen sarjauutuus Rosvopankki palaa 80- ja 90-lukujen taitteen pankkikriisiin ja laman tapahtumiin. Pekka Strang tekee vaikuttavan roolin pankinjohtaja Christoffer Wegeliuksena.
Matti Kinnusen ohjaama ja hänen ja Mikko Reitalan käsikirjoittama Rosvopankki perustuu historiallisiin tositapahtumiin. Sarjan keskiössä on pankkimaailman tulokas SKOP, joka haastaa vanhat liikepankit ja vuolee satoja miljoonia nurkanvaltauksilla ja osakekeinottelulla. Pankin käsissä on monen suuryrityksen kohtalo ja lopulta pelissä on koko Suomen talous ja tulevaisuus.
Pekka Strang nähdään sarjassa SKOP-pankin pääjohtajana Christopher Wegeliuksena. Hän otti roolin suurella mielenkiinnolla vastaan.
”Sarjan aihe kiinnosti minua ja sen käsikirjoitus osoittautui poikkeuksellisen hyväksi. Minua on kiehtonut aina, että mitä SKOPissa oikein tapahtui ja mitä kaikkea siitä seurasi. Aihetta on tärkeä käsitellä ja tämä on mielestäni hieno tapa tehdä se”, Pekka Strang toteaa.
Rosvopankki sekoittaa faktaa ja fiktiota. Monet sarjassa nähtävät pankkimaailman tapahtumat ovat tosielämästä ja myös useat SKOPin ja Suomen Pankin hahmot esiintyvät sarjassa oikeilla nimillä.
Christopher Wegelius oli 1990-luvun alun pankkikriisin keskeisin kasvo. Hän nousi SKOPin pääjohtajaksi vuonna 1989, kun hänen edeltäjänsä Matti Ali-Melkkilä oli ampunut itsensä. SKOP:n kaatuminen vuonna 1991 jäi veronmaksajien harteille ja teki Wegeliuksesta eräänlaisen pankkikriisin syntipukin.
Pekka Strang ei tavannut Wegeliusta ennen kuvauksia. Hän halusi valmistautua rooliin avoimin mielin, jotta roolitulkinta pysyisi vapaana, eikä hän kokisi ”olevansa velkaa” esikuvalle.
”Vaikka monissa tapahtumissa on totuuspohjaa, niin oma tulkintani on fiktiota, joka nojaa vahvasti käsikirjoitukseen. Käsikirjoitus on kuitenkin se, mitä me näyttelijät kerromme. Jos rupeaisin tuomaan mukaan asioita, joita ei ole käsikirjoituksessa, niin koko sarjan rakenne saattaisi falskata.”
Strang lähestyi rooliaan inhimillisestä näkökulmasta. Hän halusi mennä tittelin taakse ja löytää sieltä aidon ihmisen. Hän muistuttaa, että monet sen aikaiset pankkiirit pyrkivät tekemään työtään mahdollisimman hyvin.
”Me usein ajatellaan, että toimittajat ovat uteliaita, pankkiirit ahneita ja näyttelijät ekstroverttejä. Loppujen lopuksi olemme kuitenkin samanlaisia ihmisiä, joilla on samoja tunteita.”
Rosvopankki esittää laman ja sitä edeltävän ajan karun realistisena ja ajankuvallisesti napakkana. Erityishuomion ansaitsee näyttävä lavastus ja puvustus.
Lamaa edelsi talouden ylikuumentuminen. Moni lankesi pankkien tarjoamiin halpoihin lainoihin. Kun tuli takaisin maksun aika, ymmärrystä ei enää löytynyt. Tuhansia firmoja meni konkursiin, asuntoja pakkohuutokaupattiin ja perheitä hajosi. Moni omaisuutensa, työpaikkansa tai perheensä menettänyt ihminen päätti päivänsä.
Vaasassa nuoruutensa asunut Strang oli 90-luvun lamavuosina teini-iässä. Sarja palautti mieleen omat nuoruusmuistot.
”Tulevaisuuden näkymät ja toivo olivat hukassa. Sen aikainen laman aiheuttama harmaus, suru ja epätietoisuus ovat myös sarjassa läsnä. Muistan hyvin työttömien kerhotilat, joita tuli konkurssiin menneiden firmojen tilalle. Se oli merkittävää aikaa.”
Lama kosketti myös Strangin perhettä.
”Minunkin vanhempani erosivat, jos eivät täysin laman seurauksena, niin lama oli yksi siihen, että perheemme raha-asiat menivät pieleen. Minua helpottaa ymmärtää se, että lama kosketti lukemattomia muitakin perheitä. Kukaan henkilö ei yksinään epäonnistunut, vaan yhteiskunnallinen rakenne, suuret liikehdinnät ja markkinoiden vaikea ennakoitavuus johtivat siihen, että monet jäivät työttömäksi ja kohtasivat sen myötä henkilökohtaista ongelmia”, Strang sanoo.
Strangin vastanäyttelijänä nähdään Amanda Pilke, joka esittää rahoitustarkastaja Salla Nurmista. Pilke ja Strang näyttelivät ensimmäistä kertaa yhdessä. Heidän roolihahmonsa kokevat herkkää hengenheimolaisuutta, vaikka ovatkin vastakkaisista maailmoista.
”Amandan kanssa oli hienoa tehdä töitä. Löysimme yhteyden roolihahmojemme välille. Molemmat ovat yksinäisiä ihmisiä. Toinen kieltää menneisyytensä ja toinen elää pankkimaailman ristipaineessa.”
Rosvopankkia kuvattiin Helsingissä, Portugalin Farossa ja Tallinnassa ja sen lähiseudulla. Suurin osa kuvauksista tehtiin Tallinnassa. SKOPin pääkonttori lavastettiin Tallinnan vanhaan radio- ja TV-taloon.
”Sain viettää pari viikkoa SKOPin upeassa pääkonttorissa 80-luvun lopussa. Sarjassa onnistuttiin satsaamaan hienosti oikeisiin asioihin. Nyt odotan mielenkiinnolla, että millaisia keskusteluja ja muistoja sarja herättää etenkin niissä ihmisissä, jotka ovat eläneet tuona aikana.”
Rosvopankki Elisa Viihde Viaplayssa
