AJ Annilan ohjaaman vakoojajännärin Nyrkin toisen kauden kaikki jaksot on julkaistu Elisa Viihde Viaplay-suoratoistopalvelussa.
Ensimmäinen kausi julkaistiin lokakuussa 2019, ja se on myyty yli 40 maahan.
Sarjan toisen kauden kuvaukset alkoivat kesäkuussa 2020. Uusia Nyrkki-jaksoja kuvattiin pääosin Helsingissä, mutta myös Pornaisissa, Tuusulan Kellokoskella ja Olkkolan kartanossa.
Helsingissä kuvauspaikkoina olivat muun muassa Vanhalla raatihuone (presidentinlinna), Paasitorni (lakkopäämaja), Kämp-hotelli (Kremlin päämaja) sekä Senaatintori, jossa kuvattiin iso mielenosoituskohtaus. Nyrkin päämaja lavastatettiin ensimmäiseltä kaudelta tuttuun paikkaan, vanhaan viljasiiloon Vantaan Backaksessa.
Sarjan tekijöiden haaveena oli kuvata kohtauksia myös Kuuban Havannassa ja Kanariansaarilla, mutta koronatilanne sotki suunnitelmat.
juttu jatkuu…
Eräässä juhlakohtauksessa pudotettiin tuhat ilmapalloa tanssilattialle.
Vihdissä kuvattiin Nyrkkiä varten Suomen tv-sarjahistorian tähän mennessä suurin räjähdetehoste. Räjähdyksen aiheuttama tuliseinämä kohosi 67 metriin ja valaisi taivaan. Räjähdyksen syystä esitettiin erilaisia arvoita ja liikkeelle lähti myös villejä salaliittoteorioita. Valoilmiötä puitiin myös iltapäivälehdissä.
Janne Reinikaisen esittämä Urho Kekkosen hahmo on keskeisessä roolissa kakkoskaudella. Nyrkin kuvausryhmä sai luvan kuvata UKK:n entisellä virka-asunnolla Tamminiemessä. Koska Tamminiemi oli sisustettu valmiiksi, museona toimivaa Kekkosen asuntoa ei tarvinnut lavastaa erikseen. Kuvauksiin tuotiin vain pientä lisärekvisiittaa.
Kakkoskauden tunnuskappaleena kuultava Rempallaan päätyi mukaan sattumalta.
”Olimme markkinoimassa sarjaa Brysselissä tv-alan levittäjän järjestämässä tapahtumassa. Esitin samalla muutaman kappaleen pianolla. Olen tykännyt lapsesta saakka Kauko Käyhkön Rempallaan -biisistä, joten esitin sen keikalla. Annila innostui kappaleesta niin, että hän halusi sen toisen kauden tunnuskappaleeksi”, Olavi Uusivirta valotti asiaa Mesta.netille.
Nyrkin toisen kauden ovat käsikirjoittaneet useiden elokuvien ja televisiosarjojen käsikirjoituksia tuottaneet Katri ja Kirsti Manninen sekä Antti Pesonen
Kaudella pureudutaan historian tapahtumiin entistäkin toiminnallisemmin, vaikka sarja onkin fiktiivinen. Sarja kertoo vakoojien työstä, ja sen kuvaamiseksi Katri Manninen luki erilaisia vakoojien koulutusoppaita 1950-luvulta eri puolilta maailmaa. ”Todellisuudessa vakoojan työ on hitaampaa ja luonteeltaan odottelevampaa kuin sarjassa annetaan ymmärtää, mutta sarjan kuvaamat vakoojatemput ovat kuitenkin sellaisia, jotka olisi ollut mahdollista tehdä tuona aikana saatavilla olevan tekniikan puitteissa”, kommentoi Katri Manninen.
Käsikirjoittajat ovat lukeneet taustatyönä ajan kuvauksia, jotka eivät aiemmin ole olleet saatavilla.
”Sensuroitua tietoa on nyt varsin hyvin saatavilla, sillä monet ihmiset ovat kirjoittaneet ajasta sekä tutkimuksia että muistelmia. Myös Neuvostoliiton ja CIA:n eräisiin aineistoihin on avattu pääsy. Vielä parikymmentä vuotta sitten tilanne oli toinen”, toteavat Manniset.
Puvustaminen vei paljon resursseja, koska jokainen sarjassa näkyvä henkilö piti puvustaa 50-luvun tyylisiin vaatteisiin. Monet sarjassa nähdyistä asuista jouduttiin lainaamaan Ruotsista, jossa on tallella enemmän kyseisen aikakauden puvustusta. Myös Yleisradion rekvisiittavarasto oli erittäin tärkeä apu kuvauksissa.
Nyrkki Elisa Viihde Viaplayssa.
