Kupla. Ohjaus: Aleksi Salmenperä.
Teini-ikäisen Eveliinan (Stella Leppikorpi) maailma menee sijoiltaan, kun hän alkaa epäillä äidillään (Minna Haapkylä) olevan avioliiton ulkopuolinen suhde. Isä (Tommi Korpela) ei vaikuta asiasta tietävän tai ainakaan välittävän. Eveliina päättää pelastaa vanhempiensa liiton keinolla millä hyvänsä ymmärtämättä, että valheillaan hän tulee vain lujittaneeksi perheensä kulisseja.
Aleksi Salmenperä on Suomen luotettavimpia ja parhaita elokuvantekijöitä. Hän on osoittanut hallitsevansa homman lajityypistä riippumatta.
Ilman elokuvasäätiön tuotantotukea jäänyttä Tyhjiötä (2018) kuvattiin neljä vuotta pätkissä ja talkoohengessä nimekkään tekijäryhmän voimin. Niinpä Salmenperältä ehti ilmestyä projektin aikana episodimainen komedia Häiriötekijä (2015) ja yhteiskunnallinen draama Jättiläinen (2016) – mainioita elokuvia kumpainenkin.
Miehen häpeä on tuttu teema useammastakin Salmenperän elokuvasta, parhaana esimerkkinä Miehen työ (2007). Kuplassa näkökulma on kuitenkin laajemmin koko perheen, erityisesti lapsen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Samalla siinä kuvataan onnistuneesti, miten ihmiset pyrkivät auttamaan toisiaan ja itseään keinoilla, jotka lopulta vain tiukentavat heidän välisiään ihmissuhdesolmuja.
Kupla tuntuu eräänlaiselta paluulta Salmenperän ohjaajanuran alkuun, sillä se tuo mieleen niin tyylinsä kuin aihepiirinsä puolesta hänen esikoispitkänsä Lapsia ja aikuisia (2004).
Salmenperän edellisiin elokuviin verrattuna se on myös lähempänä valtavirtaa ja perinteisempää suomalaista elokuvaa. Silti ohjaajan vahvuudet, kuten näyttelyohjaus, dialogi ja mustan huumorin sävyttämät kiusaantunet hetket, ovat tallella, ja jälki tunnistettava.
J. K. Silvennoinen
Katso elokuva Elisa Viihteen vuokraamossa
