Disney+ -palvelun pohjoismainen suurtuotanto Karhun keitto julkaistiin 15. lokakuuta. Mesta.netin J.A. Kaunisto katsoi sarjauutuuden.
Mikael Niemen historiallisessa dekkarissa Karhun keitto herättäjäpappi Lars Levi Laestadius selvitti Tornionjokilaaksossa papin työnsä ohella yhteisön naisiin kohdistuneita väkivallantekoja, apunaan saamelaistaustainen ottopoika Jussi. Vahvan yhteisökuvauksen ja hengellisen karhunpainin rinnalle kirja tarjosi mystisen rikostarinan ja rujoa väkivaltaa. Nyt Disney+ esittää aiheesta Pohjoismaisin voimin tehdyn sarjan. Sarjaa on kuvattu myös Suomessa, sarjassa kuullaan meänkieltä ja rooleissa vilahtaa tuttuja kasvoja kuten Sampo Sarkola, Jonna Järnefelt, Tobias Zilliacus, Jaakko Ohtonen ja Sophia Heikkilä.
Sarjassa Gustaf Skarsgårdin esittämä rovasti muuttaa 1850-luvulla perheensä kanssa syrjäiseen Kengiksen kylään. Vahvaa oikeudenmukaisuutta ja muutoksen tuulia henkivä uskonmies haastaa paikallisen valtaeliitin ja pian Jumalan huone on kuin kiihkeänä poriseva kansanparlamentti. Köyhin kolmannes hakee turvaa papin intohimoisista sanoista, mutta valtaeliitti kokee papin ja intohimoisen uskon olevan heille uhkatekijä. Samaan aikaan kylällä tapahtuu nuoren naisen surma, ja toinenkin. Surmatekojen uskotaan olevan karhun tekosia mutta papin Sherlock Holmes -tyylinen tutkintalinja on asiasta aivan eri mieltä. Vastakkainasettelu kyläläisten ja uskonmiehen sekä paikkakunnan valtaeliitin välillä kärjistyy ja lopulta pappia vaaditaan viralta. Sekä maallinen yhteenotto että hengellinen epätoivo ajaa papin selkä seinää vasten ja saamelaistaustaisen ottopojan kokema julma kohtalo on vain esinäytelmä ennen lopullista yhteenottoa. ”Karhu” saadaan lopulta pois päiviltä, mutta seuraukset ravisuttavat lopulta koko kyläyhteisöä.
Sarjan piirtämä eloisa mutta samalla sulkeutunut yhteisö on alusta lähtien täynnä mielenkiintoisia hahmoja. Valtaeliitti seisoo korokkeella omassa porukassaan, halliten vitsaa ja voimaa säästämättä. Pienen valtaeliitin rinnalla kylän kauppias vaikuttaa keskitason vallankäyttäjänä isäntien rinnalla. Torppareiden, renkien ja piikojen näkökulma on kiinnostavin. Kirjaan verrattuna sarjasta on leikattu pois merkittävä osa tavallisen kansanosan ja Laestadiuksen mukanaan tuoman hurmoshenkisen uskon kohtaamiskipinöistä. Myös Papin ja ottopoika Jussin värikäs keskustelu on pyyhitty minimiin. Kirjassa mukana ollut hienoinen kepeys, jopa huumori on karsittu kokonaan. Karhun keitto on sarjamuodossa ihmisläheinen mutta tunnelmaltaan painostavan karu ja loppua kohden väkivallan uhka voimistuu äärimmilleen. Karhun keitto toimii sarjamuotoisenakin mainiosti, mutta yksiulotteisempi rikostarinaan keskittyminen syö kokonaisuudesta elinvoimaa ja kiinnostavuutta.
Sarjan tähti on ehdottomasti Gustaf Skarsgårdin (kuvassa yllä) esittämä Laestadius, joka on mielenkiintoinen yhdistelmä tulisieluista uskonmiestä, oikeudenmukaista pienen ihmisen puolustajaa ja tarvittaessa jääräpäisen voimakasta johtohahmoa. Papilla on ainoana kanttia sanoa vastaan paikkakunnan itsevaltiaalle öykkärinimismiehelle (Magnus Krepper). Tosin nimismies ei kaihda väkivaltaa ja tuo sen hyvin selvästi esille. Papin Sherlock Holmes -sukuinen tutkintatyyli ja suorastaan vimmainen into saada totuus selville tulee Skarsgårdin näyttelijäntyön avulla eläväksi. Tulisieluinen pappi on kuin toiselta planeetalta vanhoillisen pienpaikkakunnan väen keskellä. Myös Magnus Krepperin esittämä omavaltainen nimismies on suoranainen erikoistehoste. Hahmon ollessa paikalla, mitä vain voi tapahtua. Paikkakunnan mahtitekijää, ruukin johtajaa esittävä Pernilla August on roolissaan myös vakuuttava.
Karhun keitto on upeilla Pohjoisen maisemilla kruunattu synkkä ja jäntevä rikostarina, joka henkii syrjäseutujen arvaamatonta ja vaarallista magiaa. Sujuvalla ohjauksella, houkuttelevan herkullisella ajankuvalla ja muutamalla mainiolla näyttelijäsuorituksella vahvistettua sarjaa kelpaa suositella Disney+:n sankaritarinoiden vastapainoksi.
Teksti: J.A. Kaunisto, kuvat: Sami Kuokkanen
Karhun keitto Disney + -palvelussa, joka on saatavilla myös Elisa Viihteen kautta.
