Harri Moision isännöimässä Toisenlainen historia -podcast-sarjassa leikitellään vaihtoehtoisilla historiankuluilla – entä jos asiat olisivatkin menneet täysin toisin?
Kuudennessa jaksossa pohditaan, mitä jos ABBA olisikin tullut Suomesta? Miltä se olisi kuulostanut ja olisiko se ylipäänsä ollut mahdollista? Moision kanssa asiaa puntaroi WSOY:n kustannustoimittaja ja musiikkiin erikoistunut toimittaja Samuli Knuuti.
”Kun minulle esitettiin tämän ohjelman idea, rupesin miettimään asia siltä kantilta, että miten ABBAn olisi käynyt Suomessa, jos se olisi ollut täsmällisesti samanlainen nelikko kuin se oli Ruotsissa. On mahdollista, että he eivät olisi päässeet minnekään. Heidät olisi naurettu pihalle levy-yhtiöistä ja koko juttu olisi unohtunut”, Samuli Knuuti .
Ennen podcastin äänitystä Knuuti oli googlannut vuoden 1974 Suomen suurimmat hitit Suomessa. Kärjessä olivat Juice Leskisen Marilyn, Kisun Uneen aika vaipuu ja Hectorin Olen Hautausmaa. ABBAn Waterloo oli listalla kahdeksantena. Tässä seurassa ABBA oli todellinen kummajainen 70-luvulla – ja mitä se olisikaan ollut tullessaan Suomesta.
Ruotsalainen musiikkibisnes on aina ollut monta jalansijaa edellä Suomea. Kun ruotsalaiset biisinkirjoittajat tehtailevat joka vuosi Euroviisuihin potentiaalisen voittajakappaleen, Suomessa jännätään päästäänkö edes finaaliin.
Knuutin mukaan syytä naapurimaamme menestykseen voi hakea myös järjestelmällisemmästä musiikiopetuksesta ja yhteislauluperinteestä.
”Ehkä voidaan luodata kansallista mentaliteettia. Ruotsalaiset ovat stereotyyppisestikin iloisempia, sosiaalisempia, aurinkoisempia ja ulospäin suuntautuvimpia kuin suomalaiset, joten he sopivat (paremmin) kevyen poplaulun esittäjiksi. Kun siihen vielä yhdistetään skandinaaninen nais- ja mieskauneus, niin siitä tulee yhdistelmä, joka on paljon helpommin kaupattavissa”, Knuuti toteaa.
Puolituntisessa jaksossa käsitellään ruotsalaista ja suomalaista pop-musiikkia laajemminkin. Samalla selviää muun muassa, mistä urheilukisoissa voimabiisinä käytetty ABBA-hitti Winner takes it all kertoo.
Toisenlainen historia -podcast-sarja on kuunneltavissa Elisa Kirjassa.
