Arvostelussa ensimmäinen kotimainen supersankarielokuva Rendel!

13-3-9823259

Ohjaus: Jesse Haaja. Pääosissa: Kris Gummerus. 105 min. K-16.

Elokuvasäätiö myönsi vuonna 2009 kehitystukea Aleksi Bardyn suunnitelmalle tuoda Pahkasian sivuilla radioaktiivisen hernekeiton tuomalla puhdilla liidellyt Peräsmies valkokankaalle. Sittemmin hankkeesta ei ole juuri kuulunut. Suolikaasun voimalla lentävän Sulevi Peltolan tai Oiva Lohtanderin sijaan saimme jotain muuta. Supersankarielokuvat Volume ja Rendel ovat herättäneen somessa kiinnostusta jo jonkin aikaa, niistä valmiiksi päätyi ainakin jälkimmäinen.

Se kuuluu Timo Vuorensolan viitoittamaan suomalaisen indie-elokuvan sukupolveen, jossa elokuvasäätiön sijaan rahavirrat kerätään joukkorahoituksen ja yritysmaailman kautta, fanipohja ja julkisuus sosiaalisen median avulla. Tällaista omatoimisuutta ja peräänantamattomuutta on syytä kunnioittaa.

Päätarinassa VALA Chemicals, jonkinlainen lääkeyhtiön ja rikollisjärjestön yhdistelmä, luo rokotteen, jota on tarkoitus testata Afrikan lapsilla. Mistä touhussa on tarkalleen kyse, saattaa jäädä katsojalle hieman epäselväksi – mutta ei mustiin pukeutuneelle naamiomies Rendelille (Kris Gummerus), joka tuhoaa yhtiön omaisuutta ja pinoaa sen työntekijät ruumiskasoihin.

Rendel ei ole yhtä synkkä ja väkivaltainen kuin traileri lupailee. Kelmien mätkinnän ohella kuvataan kahta isää, joiden suhde lapseensa ja kasvatusmetodit ovat jokseenkin erilaisia. Langat punoutuvat yhteen yllätyksettömästi, mutta onneksi rooleissa nähdään ammattilaisia. Aake Kallialan ja Matti Onnismaan kaltaisen konkareiden lisäksi mukana ovat mm. kauhuelokuvakaunottaret Bianca Bradley ja Sheila Shah.

Marvelin ja DC Comicsin hahmojen elokuvasovituksissa osa mielenkiinnosta kohdistuu siihen, miten tuttu tarina on sovitettu uudelleen. Tuiki tuntemattomasta sankarista kertova Rendel hukkaa yllätyspotentiaalinsa, sillä elokuvan nykyhetken kanssa vuorotteleva metamorfoosi tavallisesta miehestä naamiosankariksi kulkee odotuksenmukaista polkua.

Rendel perustuu Jesse Haajan koulupoikana luonnostelemaan supersankariin. Mustaan nahkaan pukeutuneen, traumatisoituneen ja väkivaltaisen hahmon ilmeisin esikuva on Batman, mutta vaikutteita vaikuttaisi otetun myös Punisherista, Daredevilistä ja Spawnista.

Rendelillä on esikuvaansakin vähemmän supervoimia, lähinnä osumilta suojaava puku ja kaiken menettäneen miehen pelottomuus. Suhteellista realismia selittänee elokuvan budjetti. Pienimuotoisuus ja digitaalisten erikoistehosteiden vähäisyys tekevät siitä omaperäisen yhä megalomaanisemmiksi paisuneiden Hollywoodin supersankarielokuviein rinnalla.

Öinen, kodittomien kansoittama ja korruptoitunut Mikkeli on saatu näyttämään todellistakin ikävämmältä miljööltä. Silti alku- ja loppukohtaukset, joissa Rendelin karhea kertojaääni lausuu kohtalokkaita sanoja ja sankari valvoo kaupunkiaan viljasiilon laelta, tuntuvat parodisilta kevennyksiltä.

J. K. SILVENNOINEN

Rendel Elisa Viihde Vuokraamossa

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone