Narrikuninkaat-kirja kertoo Faith No Moren tarinan suorasukaisesti ja mässäilemättä – ensimmäistä keikan piti jäädä ainoaksi esiintymiseksi, mutta yhtye soitti lopulta yli 900 konserttia

Vuonna 2018 julkaistu Faith No More -bändihistoriikki on saanut odotetun suomennoksen. ”Narrikuninkaat” on sisäpiirikertomus vaihtoehtorockin uranuurtajasta. Amerikkalaisyhtyeen tarina kerrotaan seikkaperäisesti ilman turhia mässäilyjä ja paljastuksia. Tuore suomennos on saatavilla myös e-kirjana ja Joona Turusen lukemana äänikirjana.

Sveitsiläisen Adrian Harten työstämään kirjaan on haastateltu yhtyeen jäseniä lukuun ottamatta laulaja Mike Pattonia, joka tekijän mukaan kieltäytyi haastatteluista. Kirjaan on lainattu Pattonin aikaisempia lehtihaastatteluja.

Vuonna 1983 perustettu Faith No More on kierrättänyt elementtejä lähes jokaisesta musiikkityylistä ja valmistanut niistä seitsemän studiolevyn verran aivan omanlaistaan musiikkia. Yhtye on myynyt urallaan 11 miljoonaa albumia ja siitä on tullut esikuva useille tunnetuille nuoremman polven muusikoille.

Yhtye soitti ensimmäisen keikkansa Faith No Morena lokakuun 7. päivänä vuonna 1983. Keikkaa mainostettiin heidän itsetehdyissä julisteissaan yhtyeen ”ainoana esiintymisenä”.

Nämä tyypit tässä eivät ole mitään trendikkäitä taidehinttejä. He ovat tosi hyviä ihmisiä. He ovat maksaneet oppirahansa. He eivät ole millään tripillä, tajuatteko”, vieraileva vokalisti Joe Callahan esitteli bänditulokkaan yleisölle.

Bändin ura nytkähti nousuun vuonna 1989, kun perustajakolmikko Mike Bordin, Roddy Bottum ja Bill Gould löysivät rinnalleen laulaja Mike Pattonin.

23. kesäkuuta 1990 Faith No More nautti senastisen uransa ylivoimaisesti suurinta menestystä, kun Epic-single nousi Billboard Hot 100 -listan sijalle 71. The Real Thing -albumi oli julkaistu vuosi aiemmin jälkeen.

Kyseisen läpimurtopäivän molemmin puolin Faith No More soitti ensimmäiset kaksi keikkaansa eurooppalaisilla festareillla, Kauhajoen Nummirockissa ja Pinkpopissa Alankomaissa.

Sen jälkeen bändiä vietiin kovaa. Huikeimmat keikkamuistot liittyvät Etelä-Amerikkaan. Esimerkikksi bändin esiintymiset Chilessä merkitsivät Chilen kansalle lopullista demokratian paluuta.

Se oli hullu reissu. Se oli Brasiliassa kiertämisen alkuaikoja, joten monet paikallisista promoottoreista olivat käytännössä gangstereita. Menin ulos joka ilta enkä nukkunut, ja yritin vain kokea Brasilian täysillä. Skidit kiipeilivät hotellin seinää pitkin. Kolmannessa kerroksessa hotellin ulkoseinällä oli 10-vuotiaita lapsia”, Billy Could muistelee.

Ilman säröjä ei ole sujunut Faith No Morenkaan ura. Jäsenten keskinäiset jännitteet ja muut projektit osoittautuivat lopulta ylitsepääsemättömiksi. Vuoden 1998 kiertueen jälkeen bändi löi pillit pussiin.

”Viidentoista pitkän ja hedelmällisen vuoden jälkeen Faith No More on päättänyt panna lopun spekulaatioille, jotka koskevat bändin vääjäämätöntä hajoamista… hajoamalla. Päätös on jäsenten yhteinen, emmekä aio osoitella ketään sormella tai nimetä ketään. Todetaan nyt kuitenkin, että ’Puffy sen aloitti’. Hajoaminen mahdollistaa myös sen, että jokainen jäsen voi tulevaisuudessa vapaasti keskittyä omiin projekteihinsa. Lopuksi ja ennen kaikkea yhtye haluaa kiittää kaikkia niitä kumppaneita ja faneja, jotka ovat pitäneet yhtä kanssamme ja tukeneet bändiä läpi sen historian.”

Faith No More esiintyi vuonna 2015 Seinäjoella Provinssissa. Kuva: JA KAunisto

Paluuta saattiin odottaa vuoteen 2009, jolloin Faith No More lähti Euroopan-laajuiselle Reunion-kiertueelle. Kun tieto comebackista levisi, konsertteja alkoi tipahdella dominoefektin lailla ja paine alkoi kasvaa.

”Yhtye ei ollut esiintynyt kertaakaan yli kymmeneen vuoteen”, Hudson sanoo.Mihin me oikein olimme ryhtymässä kaiken sen ajan jälkeen?”
Bordin sanoo: ”Minun kantani oli koko ajan seuraava: ’Katsotaan, mitä tapahtuu. Kokoonnutaan samaan huoneeseen, soitetaan yhdessä ja katsotaan, samaistummeko yhä kappaleisiimme ja ymmärrämmekö yhä toisiamme’.”

Faith No More mainosti kaikkien aikojen ensimmäistä keikkaansa ”ainoana esiintymisenään” mutta soitti lopulta yli 900 konserttia.

”Meistä teki erityisiä se, että toimimme joskus jopa vastoin omia intressejämme päästäksemme sinne, minne musiikki vei meitä”, Bill Gould sanoo. ”Lähestyimme jotakin niin konventionaalista kuin musiikki menemällä jatkuvasti kartoittamattomille alueille. Olemme onnistuneet kaikista vaikeuksistamme huolimatta yhä pitämään yllä tuon suunnan.”

Kirja maalaa Faith No Moresta kuvan tinkimättömänä bändinä, joka osaa nauraa itselleen. Yhtyeen ura jatkuu yhä.

Kursivoidut kohdat ovat kirjasta Faith No More – narrikuninkaat. Lue tai kuuntele näyte.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone