Utuista psykedeliaa ja haikeaa iskelmää vai haikeaa psykedeliaa ja utuista iskelmää? Kauko Röyhkän ja Olgan johtama Uhrijuhla löytää hedelmällisen kasvumaan 60-ja 70-lukujen musiikki-ilmastosta. Love Records ja silmät ummistava folk-proge. Uhrijuhla on hieman salaperäinen, jopa boheemi mutta myös hypnoottisen lämmin ja ”kotoisa”.
Uhrijuhlan toinen albumi Jokainen On Vapaa Lintu soi selvästi hiotumpana ja siistimpänä kuin edeltäjänsä. Debyyttilevyn oudoimmat psykedelian pirskahdukset korvautuvat kaunosieluisella tunnelmoinnilla, joka löytää vaivatta Pink Floydin rauhallisempiin maalailuihin. Mikä parasta, kitarassa on yhä kirpeää terävyyttä. Levyn lyriikat ovat edelleen mietteliästä mutta konkreettista sanailua. Mystinen aines on painunut taustalle. Varsinkin Olgan rauhallinen ulosanti antaa sanoille tilaa hengittää. Röyhkän laulamissa viisuissa meno on rujompaa, vaikka sanoitusten suhteen liikutaan selkeässä jatkumossa. Luonnossa. Pohjoisessa, tuntureilla.
Levyltä pystyy osoittamaan useampia Love Recordsin sävelaarteita lähestyviä, radiosoittoon kelpaavia fiilistelypaloja. Salaseura kuulostaa etäisesti mietteliäältä Scandinavian Music Groupilta. Uhrilehto on kuin turkulainen progefiilistelijä Sammal 70-luvun hippiprogen aallonharjalla. Dyyneillä on radiosoittoon turhan kulmikas mutta retroileva haikuiskelmä Juokse poika juokse ja kaunosieluinen Hiljaisuuden luostari ovat radioformaatin kestäviä viisuja. Pepe & Saimaa -levystä innostuneet hahmot saattaisivat innostua myös Uhrijuhlasta – tosin Uhrijuhlasta puuttuu kaikki ylimääräinen juhlallisuus ja paisuttelu. Jokainen On Vapaa Lintu on kokonaisuutena lämminhenkinen mutta vahvailmeinen ja sujuvasti puhutteleva retrotrippi.
Svart Recordsin julkaisuna levystä on saatavilla myös vinyyliversio. Sopivan 70-lukulainen soundi rakastaa vinyyliä. Levy on nautinto ja vinyyli antaa extraa. Tuleva keräilyharvinaisuus kannattaa ottaa haltuun.
