Tuomas Marjamäki teki perusteellista työtä tutkiessaan Irwin Goodmanin elämää. Lopputuloksena on erustellisin ja totuudenmukaisin Irwin-elämäkerta.
Syyskuun puolivälissä julkaistu Yhdet vielä, Irwin on tähän mennessä kattavin elämäkerta kansantaiteilija Antti ”Irwin Goodman” Hammarbergista (1943-1991). Elämäkerturi Tuomas Marjamäki käy kirjassa perusteellisesti Irwinin koko elämän läpi lapsuudesta hautajaisiin.
Hei Tuomas! Mikä sai sinut kirjoittamaan Irwin Goodmanista. Minkälainen kirjaprojekti kokonaisuudessaan oli?
Halusin kirjoittaa Irwinistä koko uran ja myös yksityiselämän käsittävän kirjan ja selvittää, miksi hän oli sellainen persoona kuin oli. Olihan se mieletön tutkimusmatka, kun vähän joka vaiheessa sai hämmästellä Antti Hammarbergin erikoisia elämänkäänteitä.
Irwinin leski Riitta Hammarberg antoi käyttöösi laajan arkiston, joka sisälsi muun muassa vanhoja kirjeitä ja ennen julkaisemattomia valokuvia. Mikä oli itsellesi merkittävin löytö kirjaa tehdessä?
Yllättävintä oli se, että tällainen arkisto oli ylipäänsä olemassa. Sen laajuudesta ei oikein omaisillakaan ollut tietoa. Merkittävintä oli löytää Irwinille kaksi siskopuolta – asia paljastui vanhempien sodanaikaisesta kirjeenvaihdosta. Irwinin eli Antin elämässä oli paljon traagisia elementtejä, jotka alkoivat muodostua jo kuukausia ennen hänen syntymäänsä. Toisaalta oli hienoa löytää Irwinin imagon takaa myös perhettään rakastava isä ja aviomies.
Kirjassa käsitellään rehellisesti ja suorasukaisesti kansantaitelijan värikylläistä elämää. Lesken lisäksi äänessä ovat monet muut sukulaiset, ystävät ja työtoverit. Miten kirjan tekoon suhtauduttiin Antti Hammarbergin lähipiirissä?
Antin leski Riitta Hammarberg antoi kaiken mahdollisen tuen kirjan tekemiseen ja myös lapset hyväksyivät projektin. Samoin Antin serkku Kari vaimoineen ja monet muut läheiset ystävät ja työtoverit suhtautuivat avuliaasti ja kannustavasti. Kukaan ei myöskään hyssytellyt minua, vaan sain kirjoittaa koko totuuden.
Mitä muuta haluat sanoa Yhdet vielä, Irwin -kirjasta?
Irwinistä on kirjoitettu valtava määrä kirjoja ja vielä enemmän lehtijuttuja. Legendat elävät yhä edelleen. Tämä kirja kertoo Antti Hammarbergista liioittelematta ja totuuteen pyrkien – lähdeaineisto on ollut varsin laaja. Irwin Goodman jakaa vieläkin mielipiteitä: toiset inhoavat ja toiset ihailevat häntä. Kirjani yrittää kertoa paljon muustakin kuin Irwinistä: esimerkiksi yhteiskunnasta ja viihdebisneksestä, joka hänestä teki sellaisen kuin teki.
Olet kirjoittanut aiemmin muun muassa Vesa-Matti Loirin, Speden, Kari Väänäsen ja Mikko Alatalon elämäkerrat. Mikä on oma näkemyksesi hyvästä elämäkerrasta? Millaisia ohjenuoria sinulla niitä tehdessä?
Elämäkerran tekijällä on suuri vastuu olla rehellinen lukijoilleen ja samalla ymmärtää kohdettaan ja tämän tekemiä ratkaisuja. Sen pitäisi aina olla ainutkertainen projekti, jossa käännetään kaikki mahdolliset kivet elämäntarinan aineksiksi – haastatteluita, kirjoja, lehtijuttuja ja muuta aineistoa käyttämällä, kaikin tavoin kohteeseen tutustumalla. Liian moni elämäkerta tehdään heppoisesti joko ansioluettelona tai muuten pikakelauksena. Ja jos kirjan kohde on itse mukana, hänen pitää uskaltaa rohkeasti avata elämänsä eikä puhua pelkistä onnistumisistaan.
Elämäkertoja julkaistaan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan. Millaisena näet genren tilanteen tällä hetkellä?
Elämäkertoja tehdään ihmisistä nykyään elämän kaikissa vaiheissa – joistakin jopa ihan uran alussa. Tarjontaa on paljon ja joukossa monenlaisia ja -laatuisia teoksia. Parhaiten menestyvät kaikkein tunnetuimmista henkilöistä tehdyt kirjat, mutta ne eivät aina ole tarinoina parhaita. Ilahdun aina hyvästä elämäkerrasta, joka tekee kohteensa tutuksi, vaikka aiemmin en tietäisi hänestä ihmisenä juuri mitään. Tällaisia ovat esimerkiksi Antti Heikkisen Einari ja hiljattain lukemani elämäkerrat Eeva Joenpellosta ja Kaari Utriosta.
Perustit oman lehden jo 11-vuotiaana ja teit pitkän uran toimittajana. Elämäkertojen lisäksi olet kirjoittanut tietokirjoja, kaksi romaania ja Arvid Lydecken -palkitun lastenkirjan Nollis – maailman ainoa nollasarvinen. Millaisia haaveita sinulla on kirjailijana?
Haluan kirjoittaa koko elämäni. Elämäkerroissa ja tietokirjoissa aihe määrittää kirjan herättämän kiinnostuksen, mikä on välillä turhauttavaa. Haaveilen, että voisin kirjoittaa enemmän kaunokirjallisuutta. Vapaana kirjoittajana muuten voisinkin, mutta toimeentulosyistä romaanin tekeminen menee harrastuskategoriaan.
Kerrotko vielä, minkä kirjan aiot lukea syksyn aikana?
Luen koko ajan paljon sekä työni puolesta että rentoutuakseni. Jälkimmäiseen liittyvässä lukujonossa on Valtteri Mörttisen Ellei sade lakkaa. Ykkösosa oli hyvä ja odotan paljon tältä seuraavalta.
Irwin, yhdet vielä on saatavilla e-kirjana sekä Antti Heikkisen lukemana äänikirjana. Lue ja kuuntele näyte Elisa Kirjasta.
Tuomas Marjamäki (s.1978) on kirjoittanut elämäkerrat Spedestä, Veskusta ja Simosta sekä Mikko Alatalosta ja Irwin Goodmanista. Häneltä on julkaistu myös kaksi romaania ja lastenkirja.
Kuva: Veikko Somerpuro
