Seitsenottelija Maria Huntington on kentällä ja kentän ulkopuolella aina pirteä ja kaunis ilmestys.
Nykyään urheilija joutuu somessakin miettimään julkista kuvaansa – hymyilevä ja huoliteltu olemus on kovaa valuuttaa sponsorimarkkinoilla.
Mutta miksi urheilijan pitäisi olla kentällä ”pirteä ja kaunis ilmestys”?
Maria Huntington on ottanut somessa esille kokemansa ulkonäköpaineet.
”Mä oon kamppailu tänä vuonna todella paljon kisakuntoon pääsystä. Enkä puhu nyt tuloksellisesta kunnosta vaan ulkonäöllisestä”.
”Vaikka aina sanon, että en ota ulkonäköpaineita niin samaan aikaan stressaan, miltä mä tuun kuukauden päästä näyttämään kisa-asussa. Koviin tuloksiin yhdistetään useimmiten treenattu ja rasvaton kroppa. Tosiasiassa kaikille se optimaalinen paino tai rasvaprosentti on erilainen”.
Some on yksi totuutta vääristävä tekijä mutta myös yleisurheilupiireissä vallitsevissa normeissa olisi korjaamista.
Marian mukaan urheilijoiden somekuvien säätäminen on nykyään samanlaista, kuin pintaliitojulkkiksilla ja valokuvamalleilla: ”instagrammiin lisätään just ne kuvat, jossa näyttää timmimmältä. Oikeanlaiset asennot, valotukset ja muokkakset vain lisäävät sitä epärealistisuutta”.
Mä haluan jatkossa yrittää olla luomatta kenellekkään paineita. Kertomaan myös sitä tarinaa kuvien, stoorien, tulosten tai minkä tahansa takaa mikä saattaa näyttää täydellisemmältä mitä se oikeasti on.
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Jos ei ole sinut itsensä kanssa, ei kai se meidän muiden vika ole?