Ricki and the Flash. Ohjaus: Jonathan Demme. PO: Meryl Streep, Kevin Kline, Rick Springfield, Mamie Gummer. 98 min. K-12. 2015.
Ricki and the Flash osoittaa ainakin sen, että Meryl Streep osaa oikeasti rokata! Streep on uskottava, lihaa ja verta, ikääntyvän ikirokkarin roolissa. Tosin 66-vuotias Streep on rooliin turhan vanha (?) mutta se on vain pieni kauneusvirhe. Kuka Hollywood-näyttelijä suoriutuisi kunnialla moisesta roolityöstä – rokkibändin kitaraa soittava vokalisti ja soitto/laulu-osuudet nauhoitettiin livenä. Respektiä!
Ricki and the Flash on varsinainen Oscar-voittajien kokoontuminen. Ohjaaja Jonathan Demme muistetaan ainakin Uhrilampaat-elokuvan ansiosta. Kevin Kline näyttelee rokkaavat äidin ex-puolisoa. Käsikirjoittaja Diablo Cody voitti aikoinaan Oscar-pystin Junosta. Ricki and The Flashiin Cody sai kuulemma aineksia myös todellisesta elämästä. Ikirokkarin tytärtä esittävä Mamie Gummer on oikeasti Meryl Streepin tytär. Mainion roolin uusioperheen topakkana uutena kanaemona tekee Audra McDonald.
Puhutaan ensin musiikista. Nimittäin on harvinaista, että elokuvan musiikkikohtauksissa soittaa oikea (näyttelijöillä) vahvistettu bändi – livenä. Lisäksi viisut näytetään lähes poikkeuksetta kokonaisina esityksinä. Rickin rakastettua näyttelevän soittomiehen kohdalla näyttelemisen ja soittamisen yhdistäminen on toteutettu mallikkaasti. Roolissa nähdään rokkari Rick Springfield, joka on myös mainio näyttelijä. Bändissä soittavat mm. Neil Youngin luottomies Rick Rosas sekä Funkadelic ja Parliament-mies Bernie Worrell. Elokuva on omistettu Rick Rosasille, joka kuoli elokuvan kuvausten jälkeen. Rosasilla on tarinassa myös pari repliikkiä. Kokonaisuutena musiikki soi livemäisen rouheasti. Streep soittaa kitaralla jopa soolon.
Streepin esittämä Ricki on juuttunut bändinsä kanssa paikallisen juottolan vakibändiksi. Lapset ja perhe unohtuivat matkalla tähtiin, todellisessa elämässä marketin kassalla elantoaan keräävä Ricki joutuu bändinsä kanssa miellyttämään nuoria kuulijoita versioimalla Lady Gagaa ja Pinkiä Pomo Springsteenin ja Tom Pettyn rinnalla. Tyttären avioeron kääntyessä itsetuhoiseksi, mamma soitetaan apuun. Edellisestä vierailusta on vuosia mutta kas, rokkarin suoraviivaisuudella Ricki luovii onnistuneesti lastensa ja ex-miehen ympyröissä – kunnes uusi äitipuoli osoittaa susiemon elkeitä. Tarinassa raapaistaan pintaa mutta ei mennä syvemmälle. Kovin sovinnaisesti hutkitaan muusikon uran perheen edelle asettanutta mammaa vaikka muutamia riipaisevia kohtauksia on luvassa. Elokuva on draamakomediaa, joten kovin syvältä luotaavaa viiltelyä ei ole edes lupa odottaa. Kuitenkin, tarinaa etenee turhankin sopuisten tähtien alla. Tytär kiukuttelee vain yhden illan. Rickin pojatkin rauhoittuvat nopeasti vaikka äiti on ollut mälsä ja poissa. Ex-mies on tarinan osalta turhake, kuin tuulessa ajelehtiva ajopuu. Tarina huipentuu kutsuun pojan häihin – ja tottahan Ricki herättää pahennusta soittamalla häätilaisuudessa rokkia.
Elokuva elää (tai kaatuu) Meryl Steepin ansiosta. Streep on häikäisevä. Streepin tytär Mamie Gummer on pätevä mutta ylinäyttelemisen johdosta nainen on paikoin kuin väärässä leffassa. Hajuttoman ja mauttoman Kevin Klinen vastapainona Rick Springfield on kuluneena mutta seksikkäänä rokkarina erikoistehoste. Demmen ohjaus ei tarjoa ahaa-elämyksiä ja käsikirjoitus jää liian kiltiksi. Elokuvalla on hetkensä jotka keskittyvät paljolti Meryl Streepin ympärille. Varsinkin musiikki on täyttä asiaa.
Elokuva vuokrattavissa Elisa Viihteessä.
