Nordic noir on jo koettu ja toimivaksi todettu, nyt laitetaan uusiksi lakisarjat, kirjoittaa Mesta.netin kriitikko JA Kaunisto Elisa Viihde Viaplayn uudesta Pohjolan laki -sarjasta.
Oikeussalin koukeroita käsittelevät sarjat ovat kautta tv-historian olleet amerikkalaisten toimijoiden pelikenttänä. Nyt on aika puhaltaa lakisarjoihin uutta puhtia. Elisa Viihde Viaplayn alkuperäissarja Pohjolan Laki iskee kokonaisuuteen pohjoismaisen elementin, joka tässä tapauksessa herättää kysymyksen – miksei tätä ole keksitty aikaisemmin. Pohjolan Laki on sarja, jolla on suuri sydän.
Siitä huolimatta uutuussarjassa on jännitystä, kimurantteja oikessalikohtaamisia, yllättäviä käänteitä ja moraalista pohdintaa. Sydämellisyys tuo kuitenkin väripalettiin ulottuvuuksia, joiden avulla lakisarjaan saadaan suurempia yllätyksiä ja samalla ihmiskohtaloita ankkuroidaan tiukemmiin arkipäivään. Laajemmin katsottuna lakisarja-määritelmän voi kokonaan unohtaa, sillä Pohjolan Laki on osuva tutkielma erään perheen kulissien kaatumisesta. Ytimessä on ikiaikainen kysymys oikeudenmukaisuudesta. Mihin asti perheen etu menee yleisen edun edelle – vai onko perheen etu pyhä ja ylittämätön asia?
Sarja asettelee onnistuneesti vastakohtia, joiden yhteentörmäyksistä syntyy draamalle jatkuvaa polttoainetta. Suuri lakitoimisto Benson ja mahtisuku Benson – vastapuolenaan pienen ihmisen etua ajava Arkivuo. Lauri Tilkasen esittämä Matti on naitu sukuun tulevaksi kruununperilliseksi. Bensonin ”hyvä veli” -asenteella etenevä sukuyritys harrastaa vain korkean profiilin juttuja. Sarjan alussa Matille tulee eteen ratkaisun paikka, perhetragedian seurauksena Matin on aika ottaa paikkansa Bensonin laki-imperiumin keulakuvana. Yllättäen Matin moraali ei taivu ajatusmalliin, jonka mukaan perhe ja saunatuttavat ovat tärkeämpiä kuin laki tai yleinen etu. Nuori mies kipuilee itsensä vanhan tuttavansa Vilho Arkivuon (Pertti Sveholm) lakifirmaan, jossa tavalliset perus-virtaset saavat ongelmilleen ymmärrystä ja apua. ”Olethan valon soturi”, penää Arkivuo kollegaltaan.
Mikon hihaan tarttuu Bensonilta ainoastaan yksi keskeneräinen tapaus, josta muodostuu koko sarjan kantava pihvi. Bensonin mahtisuvun menneisyydestä löytyy useampi rakenteita järistyttävä ydinpommi ja Matti joutuu lopulta asettumaan perhettään vastaan saadakseen vääryydelle oikeutta.
Sarjan tekijät asettavat vastakkain sateentekijäksi uskotun vävyn, vaimon ja tämän perheen lisäksi myös Bensonin suvun jäsenet. Bensonin mahtisuvun tytär Eeva (ida-Maria Heinonen) käy kahden rintaman kamppailua oman aviomiehen liatessa pesää mutta suhde äitiin (Anu Sinisalo) on kaukana luottamuksellisesta. Moraali venyy ja ”maan tapa” on peritty ominaisuus mutta rajansa kaikella. Mutta kuka määrittelee rajan ja riittääkö se?
Sarja sekoittaa onnistuneesti pääjuonen rinnalle lukuisia ihmiskohtaloita, joita seurataan hetken aikaa lakitoimistojen arkipäivän toimintojen mukana. Käsikirjoittajatiimi on joutunut urakoimaan useita yhden jakson mittaisia oikeusjuttuja, jotka täydentävät omalta osaltaan kuvaan Bensonin ja Arkivuon todellisesta ominaisluonteesta. Vaikka kyseessä on oikeussalidraama, oikeussalikohtaukset ovat kaukana turhanpäiväisestä jaarittelusta. Lisäksi käsikirjoitukseen upotetut miinat ja varsinaiset ydinlataukset pitävät tapahtuman liikkeellä. Sarja etenee salapoliisikertomuksen, ihmissuhdesopan ja jännitystarinan ominaispiirteillä kohti viimeisen jakson oikeussaliaktia, jossa loppuratkaisun avaimena on varsinainen ”savuava ase” ja moraalisen kädenväännön ääripiste.
Teppo Airaksisen ohjaama sarja loistaa erityisesti käsikirjoituksen kekseliäisyydellä. Moraalisten kysymysten käsittely on luontevaa ja paikoin piinaavan tarkkanäköistä. Airaksinen onnistuu pitämään toiminnan nopeatempoisena sortumatta ryntäilyyn. Näyttelijöistä Lauri Tilkanen on jopa turhankin jähmeä ja tunteeton, varsinkin kun Ida-Maria Heinosen esittämästä aviovaimosta ja Benson-perillisestä riittäisi vastusta kiihkeämpään otteluun. Bensonin suvun mahtihahmona emännoi palava-ilmeinen Anu Sinisalon esittämä Sofia Benson, jolla on kiistatta sarjan suurimmat ”pallit”. Pertti Sveholm on perinteisen vahva ja Kari Hietalahdesta tietää heti ensivilkaisulla, että miehen roolihahmo on armoton kus*pää. Tällä kertaa Hietalahdenkin luonnostelema ”hyvä veli” -liikemies Alanko jää pallien koossa pahasti Sinisalon Sofia Bensonin jalkoihin!
Pohjolan Laki huokuu hyvää omaatuntoa ja suurta sydäntä. Se on jo itsesssään paljon.
Pohjolan laki on katsottavissa Elisa Viihde Viaplayssa.
