Elisa Viihteen uusi kotimainen rikosdraamasarja Pasilan Myrkky perustuu kolme vuosikymmentä Helsingin huume- ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinassa mukana olleen Kalevi ”Kale” Puontin dekkarisarjaan Pasilan Myrkky. Sarjan ensimmäinen teos, Manni, käsittelee elämänmakuisen konstailemattomasti nuoren opiskelijapojan harhautumista huumerikollisuuteen ”helpon rahan” houkuttelemana.
Santeri (Elias Salonen) on kunnollinen ja tunnollinen oman tiensä kulkija. Opiskelua rahoitetaan vartijan palkalla. Vartijan työ ei ole kutsumusta, vaan helppoa ja vaivatonta yötyötä. Vartijan tehtävissä Santerin syliin tipahtaa sattumalta merkittävä huumelasti.
Kun alkoholistiäidin (Katariina Kaitue) vieroitushoito maksaa tuhansia ja vartijan hommista tulee potkut, Santeri päättää tehdä helppoa rahaa myymällä haltuunsa saamansa amfetamiinierän. Googlettamalla homma alkuun ja bisnekset pyörimään. Suurin ongelma on, ettei Santerilla ole ajatustakaan, millaiseen leikkiin on ryhtymässä. Ensimmäinen muistutus tulee jo alkuvaiheessa, kun reviiriään suojeleva pikkudiileri antaa väkivaltaisen oppitunnin.
Kun hommaan sotketaan paikallinen moottoripyöräjengi, Venäjän ja Viron huumemafia ja paikallinen seksityöläinen, soppa poreilee jo kitkeränä. Santerille ei tule mieleen, että kadonnut huumelasti on jonkin tahon omaisuutta, ja tavarassa on kiinni runsaasti rahaa.
Seksityöläisen avulla aukeavat mammonan portit, ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista, Samalla Pasilan Myrkky – huumepoliisi tekee taustalla tutkimuksiaan. Alamaailmassa huumelastin katoaminen aiheuttaa myrskyaaltoja, ja lopulta hengenlähtö uhkaa useampaa toimijaa.
Sarja keskittyy huumerikollisuuteen pikkudiilerin näkökulmasta. Taustalla on suurempia huumekuvioita ja jengirikollisuutta, mutta piirit pyörivät saman lähiön ympärillä. Poliisin huumeyksikön toimintaa seurataan ruohonjuuritasolla. Huumekaupan arkisuus tuo aiheen vahvasti iholle – Santerin matkaa rikollisuuden maailmaan seuraa mielenkiinnolla mutta myös pelonsekaisin ajatuksin. Kuinka helppoa on sortua houkutuksiin, ja kuinka monelle voi prosessin kuluessa käydä huonosti.
Santeria esittävä Elias Salonen on roolissaan kymppivalinta. Nuoressa miehessä on tiettyä viattomuutta, mutta myös päättäväisyyttä ja Santerin päihtyminen helpon rahan edessä on helppo uskoa mahdollisena tosielämän kuviona. Huumepoliisi Kalle Pesosen kliseinen roolihahmo on tuttua monesta poliisisarjasta, mutta Hannu-Pekka Björkmanin rauhallisen vakuuttava ja inhimillinen roolisuoritus on jälleen huippunäyttelijän laatutyötä. Kari Ketonen heittää muutamia hyvän läpän ja Eero Milanoff rimpuilee lopulta kuiville jengipomon roolissaan, mutta Björkman ottaa haltuun jokaisen kohtauksen Elias Salosen toimiessa pätevänä taustatukena.
Pasilan Myrkky ottaa katsojasta niskaotteen realistisella ja maanläheisellä tyylillään. Asiantunteva käsikirjoitus ja aiheen painotuksen kohdistaminen tavalliseen perusvirtaseen, tekee sarjasta samaistuttavan ja ajankohtaisen katsomiskokemuksen. Tekijöillä on riittänyt myös runsaasti inhimillistä näkökulmaa kylmän rikollisuuden vastapainoksi. Pasilan Myrkky ei ole väkivaltaisin tai raadollisin, mutta siinä on runsaasti eletyn elämän makua.
Pasilan myrkky – Manni on katsottavissa Ruutu + -tilauksella.
Teksti: J.A. Kaunisto, kuvat: Yellow & Film.
