Hellsinki Metal Festival, 8.8.2025 – King Diamond.
Hellsinki Metal Festivalin perjantain ehdoton kingi oli tanskalainen heavy metal -veteraani King Diamond. Nopean yleisö-otannan perusteella King Diamondin kuvalla tai logolla varustetut t-paidat olivat juhla-alueella vallitseva normikäytäntö ja Kuninkaan odotus oli juhlallisella tasolla. King Diamondin ”Saint Lucifer’s Hospital 1920” -konseptin kiertue on jatkunut jo tovin, joten verkosta on voinut tiirailla lavarakenteita ja show’n kulkua. Siinä mielessä yllätyksiä ei ollut luvassa, sillä kiertueen viimeisellä keikalla show eteni samoin, kuten oli tapahtunut edellisilläkin keikoilla. Kunkun lavarakennelma oli sopivalla tavalla goottihenkistä rappioromantiikkaa (mieli)sairaala-mausteilla varustettuna. Show’n elementtinä nähtiin tanssija/näyttelijä haahuilemassa lavasteissa eri rooleissa ja vaikka show’n sisään istutettu tarinankerronta ei kummoisia huippukohtia tuonut, ulkomusiikilliset show-elementit aiheuttivat keikkaan jatkuvia katkoja ja hengähdystaukoja. Niin, ja show’sta on myös sanottava, että viattomia nukkeja todellakin vahingoitettiin valitettavalla tavalla. Heti keikan alussa Kunkku ”teloitti” yhden nuken tikarilla ja toinen nukke putosi (pudotettiin) lavan korkeimmalta tasanteelta permannolle. Valitettavaa.
Keikan introna kuullun mestariteos ”Abigailin” Funeral-fiilistelyn jälkeen Kingi tuhlasi alkuun heti kaksi kruununjalokiveään. Kyseisen Abigail-albumin aloitusbiisit Arrival ja A Mansion in Darkness olivat juuri sitä, mitä sarvipää määräsi ja kansa humaltui kuulemastaan kertaiskulla. Ensimmäinen kosketus King Diamondin yhtyeen lavasoundiin oli huomio, että jälleen rumpali peittää kaiken muun alleen. Kunkun ääntä olisi toivonut hieman hallitsevampaan osaan ja bändi ei soittanut ainakaan liian alhaisella volyymillä! Bändin turhan tuhti soundi tuli esille ehkäpä selvimmin tuoreemmassa biisissä, Spider Lilly ei saanut tilaa hengittää. Toisaalta, kuulotuntuma muuttui paikkaa vaihtamalla, vaikka suurimman osan keikasta allekirjoittanut päivysti juuri oikeassa paikassa eli ”kopilla”.
Arrival sai huumaavan vastaanoton eikä A Mansion in Darkness jäänyt kuin piirun verran pienemmälle huudolle. Heti perään King Diamondin ensimmäisen ”Fatal Portrait” -albumin Halloween lähti reippaasti käyntiin mutta juhlakansan pelästytti biisin aikana kuultu rätinä ja pätkiminen – katkeaako täydellä hekumalla alkanut keikka teknisiin ongelmiin? Onneksi biisi saatiin maaliin kunnialla, ja teknisistä ongelmista ei ollut tietoa Voodoo-kappaleen alun halkoessa Helsingin pimenevää iltaa. Voodoo toimii kiitettävästi livenä, vaikka levyltä kuuntelukokemus ei ole kovinkaan hypnoottinen. Voodoo-viisun aikana riivattu nainen saatiin lavalle tanssimoovien myötä. Sitten olikin vuorossa ensimmäinen ”tunnelmatauko” (Them). Tauon myötä lavalle saatiin Kunkun sivupersoona jostain kaukaisuudesta – maskinaama maskilla varustettuna. ”Kasvoton” Kunkku jutteli tulevista King Diamond ja Mercufyl Fate -albumeista, kunnes bändi laittoi liikkeelle verevän Spider Lilly -viisun. Vahvasti Ghostilta kuulostava viisu runtattiin läpi, kuten todettua, turhankin tuhdilla soundilla. Niin, ja sitten oli jälleen tunnelmatauon paikka (Two Little Girls). Nukkeleikkejä, ja yksi nukke putosi katkerasti alas permannolle.
Sleepless night antoi Kunkun mahtavalle äänelle tilaa ja biisi oli yksi keikan parhaista. Seuraavaksi jälleen show-elementtejä, Kingin harmaahapsinen munkki-sivupersoona sai lavalle seuraa pyörätuolissa istuvalta 120-vuotiaalta kaunottarelta. Welcome home soi kovaa, kuka nosti volyymia! Perään vielä The Invisible Guests, jonka jälkeisellä lyhyellä tauolla Kingi vaihtoi jälleen ulkomuotoa, lähemmäs totuttua mutta mies nähtiin nyt ”osamaskissa”. Kunkun ensimmäisen albumin avausbiisin The Candlen upean urkuvyörytyksen myötä käyntiin saatiin kunnon loppusuora, jossa ei enää kaivattu ylimääräisiä hengähdystaukoja. Upean The Candlen jälkeen kansa saatiin sekaisin menevällä Masquerade of Madness -versiolla sekä ”The Eye”-albumin ykkösviisuilla Eye of the Witch ja Burn. Jossain vaiheessa Kunkku sulki riivatun naisen tyrmään ja Burn-kappaleen kohdalla selvisi riivatun naisen kohtalo – burn!
Illan päätöstä saatiin odottaa, hartaasti. Abigail oli tulossa mutta Kunkku antoi odottaa itseään. Odotus oli jokaisen minuutin arvoinen. Abigail päätti King Diamondin onnistuneen matkan fanikansan keskuuteen, ja mustiin paitoihin pukeutunut kansa osoitti arvostustaan Kuninkaalleen. Useammasta suusta kuuli metallikansan tuomion – Kunkku hakkasi muut päivän bändin helposti, 666-prosenttisella painoarvolla. King Diamond osoitti, miksi jokaisessa suurtapahtumassa pitää olla yksi selkeä ja kansan arvostama Kunkku. Yleisön pitää saada kokea tunne, että nyt tuli nähtyä jotain ainutlaatuista. King Diamond ilmestyi paikalle, otti kansan haltuun ja toimittu messun, jonka ansiosta Hellsinki Metal Festival vuosimallia 2025 muistetaan.
Teksti ja foto J.A.Kaunisto
