Mesta.netin kesävieras-juttusarjan viimeisena vieraana on pitkän ja menestyksekkään uran kirjalijana tehnyt Kirsti Manninen. Aiemmat kesävieras-jutut voi lukea täältä.
Osa Mannisen kesästä on kulunut kirjoitustyön parissa. Työn alla on huhtikuussa 2022 julkaistava Tekijä-romaani. Kyseessä on viimeinen osa huippusuosittuun Syrjästäkatsojan tarinoita -kirjasarjaan, jonka hän kirjoittaa Enni Mustosen nimellä.
Historiallisia romaaneja edeltää suuri taustatyö. Mannisen mukaan tulevan kirjan taustatutkimusvaihe kestää marras-joulukuulle, jonka jälkeen alkaa varsinainen kirjoitusprosessi.
”Viimeisessä kirjassa tullaan 1960-luvun puoliväliin. Vaikka kirjasarja päättyy, olo ei ole haikea, koska nyt tuntuu siltä, että koko tarinan kaari tulee kerrottua. Samalla mielessä pyörii jo kolme seuraavaa romaania. Luvassa on toisia vuosisatoja ja uusia tarinoita”, Manninen kertoo puhelimitse kotoaan Mäntsälästä.
Kirja-ala on muuttunut paljon viimeisen kahden vuoden aikana ja osittain myös korona on muuttanut lukutottumuksia.
”Kun matkustelu on vaikeutunut koronan myötä, ihmisille on tarjoutunut mahdollisuus matkustaa virtuaalisesti kirjojen parissa. Nyt äänikirjojen kuuntelijoita on entistä enemmän. Olen kuullut, että nimenomaan monet naiset ovat ottaneet äänikirjan omakseen ja tekevät kuuntelun ohella arkiaskareita.”
Manniselle äänikirja liian hidas formaatti, sillä hän lukee nopeammin kuin kuuntelee. Hän uppoutuu niin syvälle tarinaan, ettei voisi tehdä kahta asiaa yhtä aikaa.
”Luen yleensä niin keskittyneesti, että jos minulle puhutaan samalla kuin luen, en välttämättä kuule. Se on ollut kumppaneille rasittavaa, mutta lapset käyttivät sitä aikanaan tehokkaasti hyväkseen. He oppivat, että kysyypä äidiltä mitä tahansa, se antaa aina luvan”, Manninen naurahtaa.
Yhden historiallaisen romaanin taustatyössä Manninen saattaa lukea toista sataa kirjaa ja lukuisan määrä muita erilaisia dokumentteja.
”Silloin E-kirja on tehokas väline, koska siitä löytää nopeasti asian. Se toimii hyvänä hakemistona.”
Syksyllä julkaistaan Elisa Viihde Viaplayn alkuperäissarjan Nyrkin toinen kausi, jonka Manninen on käsikirjoittanut tyttärensä Katri Mannisen kanssa.
”Katri on johtavana kirjoittajana ja minä toimin pääasiassa apulaisena. Koska historia on erikoisalaani, olen toiminut taustatyön tekijänä. Sarja on ollut äärimmäisen kiinnostava projekti. On ollut hienoa seurata, miten kaikki käsikirjoituksemme muuttuu eläväksi näyttelijöiden ja muun työryhmän toimesta.”
Oma lukuharrastus on sivussa vaativan kirjoitusprosessin aikana. Manniselta löytyy yksi kesäkirja, jonka pariin hän palaa tänäkin kesänä.
”Olen lukenut 8-vuotiaasta saakka joka kesä Samuli Paulaharjun Härmän aukeilla. Se on valtavan ihanasti kirjoitettu eteläpohjalaisen kansanelämän kuvaus. Se on parasta lukemista sateisina kesäpäivinä.”
Manninen vietti kaikki lapsuudenkesänsä Isossakyrössä Etelä-Pohjanmaalla. Alkukesästä hän palasi mummolaansa. Tuvan penkillä istuessaan mieleen palasivat lapsuuden päättymiltä tuntuneet kesät.
”Muistin, kun ajoimme Orimattilasta yhdeksän tuntia sorateitä pitkin. Kun pääsimme lopulta mummolaan, niin pikkuveljet juoksivat kiljuen ympyrää isossa kahdeksan maton tuvassa. Minä menin aina ensimmäisenä etsimään viltiltä kenkälaatikosta tekemäni nukkekodit.”
Kirjailijan mukaan jokainen kuvittaa kirjan omilla mielikuvituksillaan, muistoillaan ja elämyksillään – jokainen tekee erilaisen matkan saman kirjan parissa.”
Manninen kannustaa kaikkia palaamaan nuoruuden ja lapsuuden lukukokemuksiin. Kesä tarjoaa hienon mahdollisuuden jakaa omia lukukokemuksiaan lasten kanssa. Siten tarinat saattavat siirtyä uusille sukupolville.
”Jos oma elämävaihe on muuttunut, kannattaa palata vanhojen lempikirjojen pariin. Tutun kirjan kanssa saattaa tehdä täysin erilaisen matkan vuosikymmenten jälkeen.”
Kuva: Jouni Harala
