Maria Petterssonin uutuuskirja Suomen historian jännät naiset sisältää toinen toistaan uskomattomampia tarinoita omia polkujaan kulkeneista naisista.
Kiinnostavien naisten joukossa on muun muassa silmänkääntäjiä, noitia, parantajia, sotapäällikköjä sekä palvelijatar, joka epäonnistuneen ryöstöyrityksen jälkeen pukeutui mieheksi, palveli sotilaana ja päätyi naimisiin naisen kanssa.
Kirja sai alkunsa Maria Petterssonin Twitter-sarjasta, joka laajeni yli 40 000 kappaletta myyneeksi Historian jännät naiset -kirjaksi. Nyt vuonna 2020 julkaistu teos saa odotettua jatkoa.
Maria Pettersson on tiivistänyt tarinat helppolukuisiksi ja jännite pysyy yllä koko tarinan ajan. Useat tarinat suorastaan imaisevat mukaansa.
Elvira Bono (s. 1893) on yksi Suomen historian jännä naiset -kirjassa esitellyistä naisista. Bono eli värikkään ja erikoisen elämän. Hän oli näyttelijä, trapetsitaiteilija, tarkka-ampuja ja myös lapsimorsian.
Bonon sirkussuku oli lähtöisin Torinosta Italiasta. 1800-luvun lopussa Circus Bonoon kuului matriarkkaperheen lisäksi muun muassa tiikereitä, käärmeitä ja lämminverisiä hevosia. Elvira Bono aloitti esiintymisen nelivuotiaana ja toimi ainakin trapetsitaiteilijana, nuorallatanssijana ja taitoratsastajana.
Vuonna 1890 sirkus saapui Suomeen ja asettui Kouvolaan.
Muutettuaan Helsinkiin 16-vuotiaana Elvira asteli vihille seitsemän vuotta vanhemman taidemaalari Jalmari Ruokokosken kanssa. Tuoreelle siipalle maistui viiina ja kolme vuotta myöhemmin Elvira jätti miehensä ja palasi sirkukseen.
Sirkus kiersi suomalaisia ja venäläisiä kaupunkeja. Jokainen esiintyminen oli hengenvaarallinen, sillä trapetsitempuissa ei käytetty verkkoa eikä turvavaijeria.
”Vuonna 1917 tapahtuikin onnettomuus: kuusipuinen tanko katkesi, ja Bono putosi 14 metristä päistikkaa maneesiin. Katsojat luulivat, että hän kuoli siihen paikkaan. Kuin ihmeen kaupalla hän selvisi katkenneella jalalla ja loukkaantuneella kädellä. Tankovoimistelu-ura oli kuitenkin ohi, ja kun muu sirkusseurue jatkoi Keski-Eurooppaan ja Kairoon, entinen sirkustaiteilija palasi Suomeen”, kirjassa kerrotaan.
Toivuttuaan Bono pestautui Oulun Työväenteatterin näyttelijättäreksi. Sekään ura ei kestänyt kauan, sillä Suomessa alkoi sisällissota ja kaikki työväenteatterin näyttelijät olivat valkoisten mielestä punaisia tai ainakin heidän kätyreitään.
”Suojeluskuntalaiset vangitsivat Bonon ja muita näyttelijöitä ja ottivat teatterirakennuksen haltuunsa”, kirja kertoo.
Keväällä 1918 Bono pukeutui mieheksi ja lähti heimosotaretkelle Petsamoon. Kirjan mukaan retkikunnassa oli mukana 189 sotaretkeläistä, 200 varastettua poroa ja 16 saamelaista ajomiestä. Bono toimi kivääriampujana.
Retkikunta matkasi yöllä ja pelotteli, ahdisteli, ryösteli ja vahingossa myös ampui heimoveljiä. Bono ilmeisesti ampui kuoliaaksi siviilin, mistä tuli sanomista. Ruumis piilotettiin avantoon.
Bono päätyi asumaan Lappiin, jossa elettiin kultakuumeen aikaa. Bono avasi pienen kioskin, jonka asiakaskunta koostui kullankaivajista. Hän myös esiintyi markkinoilla.
Vuonna 1919 hän vihki Inarissa Niskakoskella tapaamansa isännöitsijä Ivar Halleenin, vaikkei Halleenin kunnianarvoisa perhe ei hyväksynyt sirkussuvun tytärtä joukkoonsa.
Bono muutti Halleenin omistamaan Virtaniemen huvilaan, mutta myös aviomies numero kaksi oli viinamäen miehiä, ja eräänä päivänä Bono valjasti poronsa ja karautti autiotaloon, jonne jäi asumaan yksinään. Hän otti avioeron vuonna 1927.
Bono toimi myöhemmin emännöitsijänä, tulkkina ja kokkina metsä- ja kultatyömailla sekä Jäniskosken voimalaitostyömaalla. Vuonna 1942 hän meni uudelleen naimisiin ja muutti hirsimökkiin Inarijärven erämaahan Nellimiin. Pariskunta perusti tuottoisan limonaditehtaan ja adoptoivat tyttären.
Iso osa Lapin siviiliväestöä evakuoitiin Lapin sodan alta, ja kun Bono palasi evakosta Ruotsista, havaitsi hän saksalaisten polttaneen mökkinsä. Pariskunta rakensi uuden tuvan ja asui siinä, kunnes Alzheimerin tauti ja vanhuudenheikkous tekivät elosta liian vaikeaa.
Moppe-nimellä tunnettu Bono kuoli 80-vuotiaana vuonna 1973. Hänet on haudattu Rovaniemelle nimellä Elvi Sormunen. Mopen tupa on edelleen pystyssä Ivalon Ritakoskella.
Kursivoidut kohdat ovat kirjasta Suomen historian jännät naiset, joka on saatavilla ääni- ja e-kirjana. Kuuntele näyte Elisa Kirjasta.
Maria Pettersson (s. 1984) on toimittaja, toiminut europarlamentaarikon avustajana Brysselissä, ja nykyisin Journalisti-lehden päätoimittaja.
Maria on myös mennyt kolmesti saman miehen kanssa naimisiin, ensimmäiset häät olivat Elvis-häät Vegasissa. Häämatkalla hän kävi Pohjois-Koreassa. Maria on myös innokas larppaaja, hän on vetänyt live-larppeja mm. Ylellä. Euroopan parlamentissa ollessaan hän järjesti vampyyrilarpin, johon otti osaa myös meppejä.
