Damn Seagulls ja selviytymismusiikin lyhyt oppimäärä

Soulrock -orkesteri Damn Seagulls julkaisi vuonna 2009 Hunting Season -nimisen albumin, jonka jälkeen bändi katosi markkinoilta. Armon vuonna 2014 Damn Seagulls lentää jälleen korkealla ja vapautuneesti. Lauri Elorannan Pää Kii! -vuodet eivät ole jättäneet punk-jäämiä Damn Seagullsin ulosantiin – oikeastaan bändi jatkaa siitä mihin jäätiin Hunting Season -albumin jälkeen. Mesta.netin haastattelussa Lauri E. kertaa tärkeimmät uuden tulemisen merkit.

Foto LasseLindfors
Foto LasseLindfors

Vaikka Damn Seagulls on nauttinut telakoituneena auringosta jo vuosia, Lauri E:n mukaan bändi ei missään vaiheessa jäänyt ”virallisesti” tauolle. Kevät ja kesä 2010 menivät lähes ilman bänditreenejä, mutta koko ajan oli tarkoitus ryhtyä hommiin eli työstämään seuraavaa albumia.

– Meidän piti vaan selvittää itsellemme, mitä se vaatii. Keskusteltuamme bändin kesken ymmärsimme, että tarvitsemme vakituisen rumpalin, jotta homma voi jatkua.

Alkuperäinen rumpali Matti Koivisto pyydettiin takaisin aktiivipalvelukseen ja syksyllä 2010 bändi aloitti uusien kappaleiden treenaamisen. Myös uusi soundi oli hakusessa.

Mutta kuten tiedämme, väliin tuli Pää Kii!. Mutta onko Damn Seagulls kenties nykyään lähempänä keskiverto-virtasen musiikkimakua kuin muutamia vuosia sitten? Rivien välistä voi aistia Laurin kyseenalaistavan koko kysymyksen esilletuoman ajatuksen.

– Vaikka rakastan yksinkertaista pop-musiikkia, en ole kuitenkaan varma kykenenkö tekemään tarpeeksi suorasukaista musiikkia, jotta se miellyttäisi laajemmin kansaa. Olemme kuitenkin päässeet yllättävän pitkälle siihen nähden, että esittämämme musiikkityyli ei ole ollut erityisen muodikasta ja laulamme englannin kielellä.

Joidenkin tietojen mukaan bändillä oli uuden tulemisen kynnyksellä biisiaihioita kasassa kymmeniä. Mutta oliko harkinnassa myös useita ennenkokemattomia tyylisuuntia? Lauri painottaa bändin olleen alusta lähtien avoin suuntauksille ja virtauksille, tarkoitus ei ollut missään vaiheessa rajoittua yhteen juttun.

– On kuitenkin luonnollista, että vuosien aikana bändille tulee tietty musiikillinen identiteetti, mutta myös sen kyseenalaistaminen on mielestäni tärkeää, jotta homma pysyy elinvoimaisena. Kappalemateriaalista olisi voinut saada hyvin erilaisenkin kokonaisuuden, mutta halusimme tehdä levyn, jossa emme yritä olla liikaa muuta kuin mitä luonnostaan olemme.

Uuden Let It Shine -albumin taustalta ei löydy yhtä kokonaisuutta määrittävää tekijää – punaista lankaa. Laurin mielestä kokoonpanon musiikki on ainakin hänelle itselleen ollut aina selviytymismusiikkia.

– En halua sen tarkemmin määritellä kappaleiden taustoja, mutta itselleni niiden säveltäminen ja esittäminen on ollut voimaannuttavaa.

Uutta levyä olivat työstämässä myös Nick Triani sekä Disco Ensemble -hahmo Miikka Koivisto. Laurin mukaan molemmat edellämainitut herrat toimivat ennemminkin konsultoijina. Lauri toimi levyn tuottajana ja hakusessa oli joku bändin ulkopuolinen henkilö, jolle saattoi purkaa ja prosessoida levyn vaiheita.

– Miikka on hyvä ystäväni ja työtilamme ovat samalla käytävällä, joten ajatusten vaihtaminen kävi hyvin vaivattomasti. Hän myös kävi kaikki sanoitukset läpi ennen levyn äänityksiä ja auttoi karsimaan pois pahimmat kömpelyydet. Nick Triani puolestaan sattui olemaan viikottain tekemisissä Niko Kankaan kanssa, ja muiden asioiden ohessa kuunteli ja kommentoi välillä kappaleita ja valoi meihin uskoa.

– Levyn tuottaminen itse on vaikeaa, joten halusimme antaa heille tunnustusta saamastamme avusta.

Damn Seagulls on orkesteri, jonka hahmoilla on valtavasti musiikkialan kokemusta ja taustatietoa. Kuinka paljon nuoruuden unelmista on joutunut antamaan periksi vai onko meneillään vasta lähtölaskenta maineeseen?

– Itse koen, että olen vasta pääsemässä vauhtiin. Tulevaisuudestahan ei voi tietää, mutta toivon että soitamme ja teemme levyjä vielä kahdenkymmenen vuodenkin päästä.

Damn Seagullsin tyyliselle orkesterille ainoa oikea suunta tuntuu olevan ulkomaat. Onko ”maailmanvalloituksesta” mitään uutta kerrottavaa vai riittävätkö kotimaiset keikkalavat?

– Tiedän että meillä on intohimoisia kuulijoita myös ulkomailla, ja luonnollisesti toivomme myös pääsevämme soittamaan sinne. Otetaan kuitenkin asia kerrallaan. Syksyllä on edessä vielä kattava Suomen kiertue, jota odotamme innolla.

Musiikkimaailma on muuttunut Damn Seagullsin edellisen kiekon jälkeen – miltä näyttää suomalaisen englanninkielellä esiintyvän rock-yhtyeen taloudelliset realiteetit armon vuonna 2014?

– Soitan kahdessa bändissä ja tuotan levyjä myös muille artisteille. Musiikki on minulle siis työ eikä harrastus.

 Tai onko sillä rahalla suurempaa merkitystä, kunhan ei liikaa joudu laittamaan omasta taskustaan euroja bänditoiminnan pyörittämiseen?

– On kai täysin normaalia, että ihminen haluaa saada työstään palkan. Harva kuitenkaan työtä tekemällä rikastuu.

Debyyttilevynne tuottajana toimi Jürgen Hendlmeier. Onko mielessä ”unelmatuottajaa” seuraavalle levylle vai mennäänkö edelleen omin voimin ja omaan näkemykseen luottaen?

– Kaikki on siinä mielessä auki seuraavan levyn suhteen, mutta haluaisimme, että sitä ei tarvitsisi odottaa viittä vuotta. Minulla on jo paljon kappaleideoita.

Onko Damn Seagullsin taiteellinen vapaus myytävänä (jos on, mihin hintaan)?

– Ota yhteyttä manageriini.

 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone