Ohjaus: Michael Moore. 120 min. K12. 2015.
Michael Moore lähtee uusimmassa dokumentissaan leikillisesti yhden miehen sotaan tavoitteenaan valloittaa sellaisia maita, jotka ovat hoitaneet asiansa Yhdysvaltoja paremmin. Where to Invade Next ei ole, ainakaan eurooppalaisesta näkökulmasta, yhtä paljastava kuin ohjaajansa suurimmat menestykset Bowling for Columbine (2002) ja Fahrenheit 9/11 (2004).
Yhdysvallat on tällä kertaa läsnä negaation kautta: eurooppalaisia satumaita esitellessään Moore asettaa ne vastatusten kotimaansa kanssa saaden sen näyttämään takapajulta. Elokuvan ponnin ei lopulta olekaan Euroopan ylistys vaan rivien välissä oleva huoli Yhdysvalloista.
Moore hämmästelee muun muassa terveellistä kouluruokaa, palkallisia lomia, työpaikkojen lounastaukoja, äitiyslomaa, naisten tasa-arvoa ja maksutonta yliopisto-opetusta, jotka eivät suomalaisia leukoja loksauta. Ihailevaan valokeilaan asetetaan myös Portugalin liberaali huumepolitiikka, Norjan rangaistuksen sijaan kuntoutukseen tähtäävä vankilajärjestelmä sekä Islannin talousromahduksesta selviäminen. Moore vierailee myös Suomessa tutustumassa PISA-mittauksissa menestystä niittäneeseen peruskoulujärjestelmäämme.
Mooren ärhäkkä, tungetteleva ja jankkaavaa lähestymistapa on vaihtunut naiivin ihmettelijän rooliin. Välillä hän tuntuu esittävän itsensä sijaan amerikkalaista jokamiestä kysyessään naiiveja kysymyksiä, joihin vastauksen kuultuaan hän teeskentelee hämmästynyttä. Käsikirjoitukseen kuuluu myös, että Moorelle paljastuu monien ajatuksien olevan lähtöisin hänen kotimaastaan.
Stereotypiaa yhdysvaltalaisten huonosta yleissivistyksestä pilkkaa myös Mooren kertojaääni esimeriksi muistuttaessaan, että Slovenia ja Slovakia ovat kaksi eri maata.
Moore on populisti, joka esittää subjektiivisia ja yksinkertaistettuja kärjistyksiä. Mutta koska hän on inhimillisyyden ja tasa-arvon asialla, on hänen yleistyksensä helppo ottaa vastaan. Where to Invade Nextissä hän poimii Euroopan risukasoista ruusuja, jotka ojentaa suoraan katsojalle. Rajaus on tietoinen ja asioiden perillemenon kannalta tehokas etenkin Yhdysvaltojen markkinoita ajatellen.
Myös suomalaisen koulutusjärjestelmän ylivertaisuuden selitys on yksinkertaistus keskittyessään lyhyisiin koulupäiviin ja läksyttömyyteen. Esimerkiksi opettajien koulutuksesta tai luokkien ryhmäkoosta ei puhuta mitään.
Pitkältä tuntuvassa dokumentissa on mukana valitettavan vähän yllättäviä rinnastuksia tai teräviä puheenvuoroja. Niiden sijaan korostuvat koomiset elementit, joille Moorella on silmää. Esimerkiksi vierailu norjalaisessa vankilassa ja erityisesti sen esittelyvideo ovat kuin pitkästä sketsistä.
Samalla Where to Invade Next on Mooren tähänastisista dokumenteista positiivisin ja optimistisin: siitä huokuu aito usko muutokseen ja parempaan huomiseen.
J. K. SILVENNOINEN
Where to Invade Next Elisa Vuokraamossa
Yksi kommentti
Kommentit suljettu.