Warsaw 1944 (Warsaw 44). Ohjaus Jan Komasa. PO: Józef Pawlowski, Zofia Wichlacz. 120 min. K-16. 2014.
34-vuotias puolalainen elokuvaohjaaja Jan Komasa on tarttunut maassaan arkaan aiheeseen – Toisen maailmansodan lopussa käytyyn veriseen Varsovan kansannousuun. Natsien miehittämä Puolan pääkaupunki halusi eroon miehittäjästä – ennen venäläisten tuloa. Kyseinen puolalaisten ’tuntematon sotilas’ on aiheena edelleen verta vuotava haava. 63 päivää kestäneessä kapinassa menehtyi ainakin 150 000 puolalaista. Komasan ratkaisu kuljettaa tarinaa nuoremmalle katsojapolvelle suunnatulla kuvastolla on riskivalinta. Pop-musiikin soidessa taustalla tunnelma on paikoin kuin teinipoikien partioleirillä. Toisaalta verisiä yksityiskohtia ei säästellä. Veripaltulla ei mässäillä mutta tarkasti punnituilla väkivaltakohtauksilla puristetaan irti jokainen irtokyynel.
Yksi Puolan kalleimmista elokuvatuotannoista, noin kuusi miljoonaa, ei kaadu lavasteiden ja taistelukohtausten näyttävyyteen. ’Hollywood-tuotantoa puolalaisittain’. Mahtipontisuutta, pakahduttavaa visuaalisuutta ja ylisuuria tunteita. Ongelmana on todellisen historian ’uhraaminen’ kaiken voittavan rakkaustarinan näyttämöksi. On helppo ymmärtää, miksi elokuva on herättänyt kotimaassaan ankaraa parran pärinää – suuntaan jos toiseen.
Komasan tyyli on hetkittäin kuin musiikkivideoista. Mies sotkee yhteen uutta ja vanhaa. Eräässä kohtauksessa dancejytke raikaa hidastetun pano-ja sotakohtauksen taustalla. Pääpari innostuu tyylitellyn fantasiamaiseen ja Bollywood-henkiseen suutelusessioon kesken tulitaistelun. Silkaksi kauhuksi leimautuu synkkä viemäriverkoston kautta tapahtuva pakokohtaus. Komasa harrastaa genrehyppelyä, joka tuntuu itsetarkoitukselliselta pätemiseltä. Ajatusleikkinä kotimainen Tuntematon Sotilas, jossa yhtenä päähenkilönä olisi rakkaudenkipeä lotta. Kiimaa ja suuria tunteita. Taisteluhaudassa seksikohtauksen taustalla raikaisi eurodance. Taistelujen tauottua harrastettaisiin iloluontoisia vesileikkejä naapurikylän tyttöjen kanssa.
Komasa kertoo tarinan parin nuoren ’sotilaan’ näkökulmasta. Sekavan tarinan alussa tunnelma on suorastaan hilpeän huoleton – ja välillä ammutaan pari saksalaista. Sota ottaa kuitenkin omansa. Sota on likaista, epäreilua ja julmaa. Mutta miksi nuoret kollit virnuilevat kuin pahaiset kakarat taisteluiden lomassa? Vasta elokuvan loppupuolella kauheudet vaativat veronsa. Epätoivo murtaa mielen ja eläimellisyys ottaa vallan. Mutta vahvin on rakkaus.
Komasa ei onnistu tuottamaan luontevasti etenevää juonta. Tapahtumat pirstaloituvat tunnelmaltaan vaihtelevien kohtausten sarjatuleksi. Sotakohtaukset ovat tehokkaita mutta draaman kaarta venytetään ilmiselvien itkureaktioiden toivossa. Ulkoisesti näyttävä teos on juureton. Pääosassa Józef Pawlowski ja Zofia Wichlacz ovat sopivan vähäilmeisiä, uskottavia. Ristiriitainen elokuva olisi ansainnut ohjaajalta halua paneutua historiallisen aiheen moninaisiin sävyihin. Eikä kyseessä ole kritiikki kunnioituksen puutteesta. Nuorison kosiskelu musiikkivideomaisella asiankäsittelyllä vain latistaan potentiaalisen tarinan painoarvoa.
Elokuva vuokrattavissa Elisa Viihteessä
