Kouvolalainen Viikate nousi vuosituhannen alussa suomalaisyhtyeiden eturiviin yhdistelemällä synkkää metallia, murheellisia rautalankasoundeja ja suomalaiseen sielunmaisemaan asettuvia tekstejä. Nyt Viikatteen tarina on paketoitu kirjaksi.
Toimittaja Asko Alasen kirjoittamassa Viikate – 25 mollivuotta -kirjassa käydään Viikatteen tarina läpi järjestyksessä ensimmäisistä demoajoista festarien pääesiintyjäksi ja siitä edelleen tähän päivään.
Kirja on toteutettu henkilöhaastatteluina, ja kaikki bändin jäsenet sekä useat taustalla ja lähellä vaikuttaneet henkilöt ovat vahvasti äänessä. Asioita käydään läpi kiihkottomasti ja useimmiten huumorin pilkkeen kautta.
Lue myös: Kaarle Viikate on tyytyväinen tuoreeseen bändihistoriikkiin: ”Yhdenlainen totuus Viikatteesta, jota voi muistella syysvuosinaan
Viikate – 25 mollivuotta on suunnattu nimenomaan bändikirja faneille ja miksei muillekin musiikista kiinnostuneille. Se keskittyy bändin tarinaan ja albumien syntyyn, mutta siinä ohessakin tapahtuu monenlaista ikimuistoista asiaa.
Kaarle ja Simeoni Viikate eli Kalle Virtanen (s. 1975) ja Simo Kairistola (s. 1979) perustivat Viikatteen Kouvolassa vuonna 1996. Kirjan alussa palataan muusikkokumppanien lapsuuteen. Samassa naapurustossa asuneet pojat tutustuivat toisiinsa yläasteikäisinä Virtasen perheen kodin levyhyllyn avulla.
”Mie tiesin Kallen sen pikkuveljen kautta, koska olin sen kanssa yläasteella samalla luokalla. Kalle oli tuttu hahmo: pitkä tukka, hevipaijat päällä ja tykkää samanlaisesta musasta. Pikkuveljen kautta ujuttauduin sitten Kallen levyhyllylle”, Simeoni muistelee kirjassa.
Kaarle muistaa ensitapaamisen omasta näkövinkkelistään.
”Oon omassa huoneessani, pelailen tai luen, kun ovi aukeaa ja sisään tulee heppu: mä tuun kattoon sun levyjä. Mie oon, että mitä vittua, täähän on röyhkeetä. Ikäeroo oli kuitenkin sen verran, että odotin pientä kunnioitusta. Mut äijä marssii suoraan levyhyllylle: mä lainaan nää.”
Etenkään alkuaikoaikojen keikoilta ei löytynyt glamouria. Kirjassa muistellaan keikkareissuja, kuten erästä pakettiautolla taitettua matkaa.
”Siitä alkoi se bussikeissi, kun sillä kauhealla ajokelillä mentiin. Kuski oli lähes 40 asteen kuumeessa ja takatila lähes 4 promillen koomassa. Koko tien leveydeltä tuiski siinä poimuajossa Tähtien sodan tavaraa vastaan ja tien pinta oli todella iljanteinen. Takavetoisella jenkkipakulla kun mentiin, ohjaus oli suurpiirteinen sellainen kuin Ladassa. Ratissa oli aika hyvin väljää.”
”Kuskin penkistä puuttui takakulmasta pultti. Kun takana olutkorilla istunut Ervo otti jossain notkahduksessa selkämyksestä tukee, kuski näkikin yhtäkkiä pelkkää kattoo ja vani alkoi liirtelemään. Siinä meinas mennä hermo, ja ihan pelästyksestä purkautui spontaanisti huuto: ’Haluattekste vittu kuolla!’
Kirja kertaa osuvasti myös bändielämän haasteita. Basisti Ervo muistelee vuonna 2012 julkaistun Petäjäveräjät-albumin sessioita vaikeiksi. Alun perin visiona oli mennä tekemään länkkärilevy, mutta siitä tuli sekavaa. Bändin tekemistä seurataan kirjassa levy levyltä ja tunnelmapalasia tarjoillaan myös jokaiselta kiertueelta.
”Itellä oli siellä studiossa tosi vaikeeta keskittyä ja saada mitään järkevää aikaiseksi. Olin just perustanut perheen, ostanut omakotitalon Voikkaalta ja jälkikasvua alkoi mullakin tulla. Mutta Ari loi tälle levylle tähän mennessä parhaat kitarat, mikä rupes nostamaan prosessia niin, että itekin ryhdistäydyin. Oikeasti siitä tuli yllättävän hyvä levy siihen nähden, kuinka vaikeelta kaikki tuntui.”
Kirjan loppu on dramatiikkaa tulvillaan, kun yhtyeen perustajäsen Simeoni joutuu lopettamaan rumpujen soiton kuulo-ongelmien takia. Bändi on uuden tilanteen edessä, mutta matka kuitenkin jatkuu lähipiiristä löytyneen uuden rumpalin kanssa.
”Simon lähtö oli iso yllätys kaikille, varsinkin kun kyseessä oli terveydelliset syyt”, Arvo vahvistaa. ”Alkuun tuntui oudolta, kun Simo ei ollut rumpupallilla. Oli myös tuntemuksia, että mitähän tästä tulee. Simon livesoitto oli hioutunut vuosien varrella niin hyvin rasvatuksi koneeksi, että tiettyjen juttujen puuttuminen tarttui heti korvaan.”

Kursivoidut kohdat ovat Viikate – 25 mollivuotta. Kirja on julkaistu e-kirjaversiona ja se tulee saataville myös äänikirjana 17.9. Äänikirjan lukee Markus Niemi. Lue näyte Elisa Kirja -palvelusta.
Pääkuva: Markus Nieminen (kirjan kuvitusta)