Yhdysvaltalaisen poreilevan sludge-suohirviö Baronessin kitaristi Pete Adamsin toinen bändi, Valkyrien, tyrkyttää jälleen 70-lukulaista proto-doomin ja stonerin mieleen tuovaa tummanpuhuvaa jyräystä. Pentagram ja Spirit Caravan samaan pakettiin Royal Thunderin ja Thin Lizzyn kanssa, lisättynä ripauksella alkuaikojen Iron Maidenia. Kuulostaako sekavalta, no ei suinkaan sillä loppupeleissä Valkyrien on erityisesti doom rockia.
Bändin soundi on onnistuneen retroa. Vaikka taustalla kummittelee alkuaikojen doom, rokkaava 70-lukulaisuus tuo keitokseen luontevaa keveyttä. Riffeissä on mielenkiintoinen kokoelma vivahteita stonerista Saint Vituksen kautta Maideniin. Valkyrie jättää kuitenkin kaikkein hitaimman lanaamisen muiden bändien tehtäväksi ja varsinkin ilmeikkäät kitarasoolot vievät ajatuksia hard rockin suuntaan. Esimerkkinä mainitaan vaikka Shadow of reality, jonka hapokkaan särisevä skebasooloilu on kaukana viisun alun muhkeasta proto-doom -riffittelystä. Wintry Plains on selvää Black Sabbathia mutta kiekon päättävä Carry on kuin southern rockin suodattimen läpi ajettua Pentagramia. Levyn aloittava Mountain stomp on kiekon rokkaavinta ja stoner-henkisintä antia.
Valkyrie on vahvasti retro ja proto(heavy, doom). Tukeva 70-lukulaisen blues rockin perintö saa taustalleen rokkaavaavan doomin hartautta. Vintage-soundin lisäksi huomio kiinnittyy mainioon kitarointiin, niin riffien kuin sooloilun osalta. Mikä parasta, Valkyrie ei sorru ylettömään synkistelyyn.
