Ohjaus: Shane Black. Pääosissa: Ryan Gosling, Russell Crowe. 115 min. K-16.
Jackson Healey (Russell Crowe) pehmentää työkseen liian nuorista tytöistä liian paljon pitävien miesten nenärustoa. Holland March (Ryan Gosling) on puolestaan juoppo yksityisetsivä, joka on ulkoistanut ajattelun autonkuljettajanaan toimivalle 13-vuotiaalle tyttärelleen (Angourie Rice). Miehet joutuvat yhteistyöhön tutkiessaan samaa tapausta, johon liittyvät sulojaan filmikameralle esitelleen näyttelijättären kuolema ja poliitikon kadonnut tytär.
Toimintaelokuvien käsikirjoittajana aloittaneen ja myöhemmin niiden ohjaajaksi siirtyneen Shane Blackin The Nice Guys kuvaa 1970-luvun Los Angelesin neonvaloisena korruption ja löyhän moraalin tyyssijana. Miljöö pikemminkin herkuttelee mielikuvilla pornoteollisuuden takahuoneista ja loputtomista kokaiinijuhlista kuin pyrkisi tarkkaan ajankuvaan ja on kuin Inherent Vicen ja Boogie Nightsin vapaan kasvatuksen saanut lehtolapsi.
Väkivaltaa ja alastomuutta yhdistelevä The Nice Guys mukailee 1970-luvun pulp-rikoselokuvia, mutta toisaalta sen koukeroinen juoni on tietoisen kliseinen film noir -parodia. Komediana se toimii verraten hyvin, sillä jaarittelusta ja ohi puhumisesta koostuvassa dialogissa on hauskat hetkensä mutta myös puhumattomiin tuokioihin on ladattu mustaa huumoria.
Crowe vetää roolinsa tuttuun tapaansa krapulaisen näköisenä ja muristen, ja pelkästään häntä katsomalla voisi luulla kyseessä olevan Gladiaattorin jatko-osa. Gosling sen sijaan yllättää koomisella osaamisellaan, jota en tiennyt hänellä olevan.
J. K. SILVENNOINEN
