Uusiseelantilainen doom rock-synkistelija The House Of Capricorn julkaisee kolmannen albuminsa Morning Star Rise turkulaisen Svart Recordsin kautta. Bändillä on selkeästi halua ja pyrkyä rockimman ulosannin mukanaan tuomalle laajemmalle hyväksynnälle. Bändin soundista on huomaavinaan selkeitä viitteitä aina black metallin ja occult rockin suuntaan mutta varsinkin kiekon alun helisevän vauhdikas kitarointi tuo mieleen jonkinlaisen ”post-punk meets occult rock”-virityksen – Type O Negative veivaamassa mustahuulicovereita. Levyn edetessä kiekolta irtoaa jopa death’n’rollilta tuoksahtavaa materiaalia mutta yleisesti ottaen hyökkäävyyden kuivuminen ja vauhdin hiipuminen vie ajatuksia yhä enemmän Type O Negativen tontille.
Kieltämättä kiekon alun verevämpi ja vauhtisokeutta pelkäämätön ryntäily osuu ja uppoaa. Tosin Watching Angels fall -viisun kertosäkeestä kotoinen The 69 Eyeskin olisi kateellinen. Varsinaiseen doom-lanaukseen päästään vasta viimeisen teoksen kohdalla, Dragon of revelations soutaa ja huopaa syvissä vesissä ja kiekon alun terävästä hyökkäilystä ei ole kuin viitteet jäljellä. Allekirjoittanen veren painaa tehokierrätykseen kiekon aloitus The road to hell is marked, joka on kuin kotimainen Beastmilk olisi innostunut doom rockin kuvioista.
The House Of Capricorn on kuin doom rockin The 69 Eyes – ehkä katu-uskottavuuden kanssa on niin ja näin. Levyn Paradise Lost-henkinen alku ei sovi kovinkaan luontevasti yhteen albumin päättävän doom-originaalin kanssa. Svartin vinyylijulkaisu tuo soundiin tummuutta ja jortikkaa mutta tällä kertaa vinyylipainos ei tarjoa suurempia säväreitä. Kultainen kansiversio on viileän tyylikäs.
