Valentin Vaalan elokuva vuodelta 1945 kertoo vanhan aateliskartanon neidoista, rakastumisesta ja menneisyyden haamuista. Pikku hiljaa goottityylisen kartanon salaisuudet paljastuvat niin isäntä- kuin palvelusväelle. Historiallinen elokuva pohjautuu Zacharias Topeliuksen romaaniin.
Elokuvaa on pidetty yhtenä ensimmäisistä suomalaisista kauhuelokuvista Valkoisen peuran (1952) ja Noita palaa elämään (1952) rinnalla.
Linnaisten vihreä kamari oli vuoden 1945 katsotuin suomalainen elokuva ja sille myönnettiin neljä Jussia, muun muassa parhaasta miespääosasta (Rauli Tuomi), kuvauksesta (Eino Heino)
Topelius-elokuva herätti sekä ihastusta että pettymystä
Myös Kriitikoilta elokuva sai ristiriitaisan vastaanoton. Näyttelijäsuorituksia aikalaiskriitikot pitivät tasokkaina, sekä myös kuvausta ja lavastusta.
Juttu jatkuu…
Välimaastoon osui arviossaan Suomen Sosiaalidemokraatti -lehden Toini Aaltonen.
”Ohjaaja Valentin Vaala on suorittanut henkilöohjauksen mitä suurimmalla tunnollisuudella. Häntä on erinomaisella tavalla avustanut kuvaaja Eino Heino, jonka kameran käsittelyn ansiosta elokuvan jännittävyys ja salaperäisyys kasvaa huomattavasti… Hiukan liian hidas tempo elokuvalla kuitenkin on, mikä toisinaan synnyttää pitkäveteisen vaikutuksen”, Aaltonen kirjoitti.
Katso koko päivän ohjelmisto Ohjelmaoppaasta!
