Kong: Pääkallosaari nähdään maanantaina TV5:n ohjelmistossa klo 21.00.
Vuonna 2017 ensi-iltansa saanut elokuva aloitti King Kongin uuden aikakauden.
Klassinen apinahahmo seikkaili ensimmäisen kerran valkokankaalla vuonna 1933. Edellinen filmatisointi King Kongista oli peräisin vuodelta 2005, jolloin Peter Jacksonin ohjaama uudelleenfilmatisointi ilmestyi.
Elokuvan alkuperäinen työnimi oli Skull Island, mutta se vaihdettiin lopulliseen nimeen Kong: Skull Island.
Elokuvan pääosissa ovat Tom Hiddleston, John Goodman ja Samuel L. Jackson. Näyttelijäkaartiin kuului alun perin myös J.K. Simmons, mutta hän jättäytyi pois elokuvasta aikataulusyistä.
Myös tuotannossa tapahtui muutoksia. Syyskuussa 2015 Legendary Studiosin ilmoitettiin siirtäneen elokuvan tuotannon Universalilta Warner Brothersille, koska yhtiö halusi muodostaa King Kongin ja Godzillan yhteisen elokuvauniversumin. Legendary ilmoittikin jo kuukauden kuluttua, että Godzilla vs. Kong -elokuva ilmestyy toukokuussa 2020. Jättiläisapinan seikkailut siis jatkuvat!
Seikkailuelokuvassa tiedemiehistä, sotilaista ja seikkailijoista koostuva ryhmä lähtee tutkimaan aiemmin kartoittamatonta Tyynenmeren saarta. Saari on kaunis, mutta vaarallinen
Ohjaaja Jordan Vogt-Roberts halusi elokuvan King Kongin jättiläisapinan näyttävän ”tunnistettavalta ja ikoniselta, mutta samalla modernein elementein maustetulta”. Hän sai vaikutteita mm. elokuvista Ilmestyskirja nyt! Platoon ja Keskustelija.
Alun perin elokuva oli yli kolme tuntia pitkä, mutta se lyhennettiin tuntiin ja 58 minuuttiin. Elokuvasta leikattiin muun muassa James Conradin (Tom Hiddleston) kohtaaminen jättiläiskäärmeen kanssa sekä pidennetty taistelukohtaus Marlow’n (Will Brittain) ja Gunpei Ikarin (Miyavi) välillä.
Kong: Pääkallosaari kuvattiin vuosina 2015 ja 2016 Vietnamissa, Havaijilla ja Australiassa. Elokuvan budjetti oli 185 miljoonaa dollaria.
Vuoristoja, jokimaisemia ja peltoja sisältävät kohtaukset kuvattiin enimmäkseen Vietnamissa
Kong: Pääkallosaari oli ensi-iltaviikonloppunaan katsotuin elokuva Suomessa. Elokuva sai pääosin hyviä arvosanoja kriitikoilta. Erityistä kiitosta se keräsi henkeä salpaavasta visuaalisuudestaan
