Ville Salmisen ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama elokuva kertoo kaveruksista, joiden ystävyys joutuu koetukselle molempien rakastuttua samaan tyttöön.
Elokuva jäi Pekka ja Pätkä-elokuvien Pätkänä legendaarisen maineen saaneen Masa Niemen viimeiseksi elokuvaksi. Hän kuoli toukokuussa 1960 kaksi viikkoa ennen ensi.iltaa otettuaan yliannostuksen unilääkkeitä Pyynikin uimahallin retkeilymajassa. Hän oli kuollessaan 45-vuotias.
Hän jätti viimeisen viestin: Hyvä on olla, kun on nolla. Hyvästi. -T. Masa.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Viimeinen elokuva jäi häneltä näkemättä. Niemen rooli elokuvassa on pieni.
Hän kärsi alkoholiongelmasta ja esiintymisjännityksestä.
Kaks’ tavallista Lahtista edusti Suomea Berliinin elokuvajuhlilla, mutta sen vastaanotto jäi vaisuksi. Kotimaiset kriitikot pitivät sitä keskivertoa tasokkaampama draamana.
Niemi oli pyytänyt Esa Pakarista kysymään maisteri Särkältä, että vieläkö tehtäisiin uusia Puupää-elokuvia. Särkän vastaus oli kieltävä, ja Niemi masentui siitä uskoen, että tähän hänen uransa päättyi.[1] Niemi oli jättänyt viestin: ”Hyvä on olla, kun on nolla. Hyvästi. -T. Masa