Virtaset ja Lahtiset – TV1 torstaina 20.07. klo 13:15
Vuonna 1959 valmistuneessa Virtaset ja Lahtiset -komediassa Virtasen perhe kadehtii Lahtisen perhettä ja isä Virtanen koettaa kaikin tavoin päästä herra Lahtisen suosioon. Keinoja on monenlaisia.
Jack Witikan ohjajama elokuva on jättänyt jälkensä suomalaiseen elokuvahistoriaan. Ensinnäkin se oli ensimmäinen Suomessa kuvattu ja kehitetty kokoillan värielokuva. Aikaisemmat värielokuvat oli prosessoitu ulkomailla.
Elokuva perustuu Leena Härmän 1950-luvulle sijoittuvaan näytelmään, joka kertoo kahden perheen lomaelämästä. Pärinäpojat (Olavi Ahonen, Helge Herala ja Pertti Palo) piirittävät Virtasen perheen tytärtä (Ritva Valkama).
Elokuvaan liittyy muutamia muitakin mielenkiintoisia ja erikoisia yksityiskohtia.
- Elokuva on kuvattu lähes kokonaan yhdessä tilassa ja lavasteessa: Virtasten omakotitalon alakerrassa. Elonet-sivuston mukaan ulkokuvia, jotka rajoittuvat omakotitalon lähiympäristöön, on elokuvassa vain kymmenkunta.
- Väitettiin, että Virtaset ja Lahtiset olisi kallein vuonna 1959 Suomessa tuotettu elokuva. Monen mielestä se on liioteltua, sillä kuvaukset tehtiin lähes täysin samassa tilassa.
- Elokuvan näyttelijät ovat enimmäkseen samoja, jotka esittivät vastaavia rooleja omissa teattereissaan. Niinpä mopopoikien osissa nähdään jopa yli 35-vuotiaita näyttelijöitä.
- Tuulaa esittävä Ritva Valkama teki elokuvassa ensimmäisen merkittävän roolinsa.
- Syystä tai toisesta elokuvalle ei annettu ruotsinkielistä nimeä eikä yhtäään kopiota tekstitetty ruotsiksi.
- Monet kriitikot moittivatkin elokuvan teatterimaisuutta. Virtaset ja Lahtiset -elokuvasta on kuitenkin muodostunut vuosikymmenten saatossa pienehkö komediaklassikko sukupolvien ja napakka kuvaus sukupolvien välisestä kuilusta.
- Useat lavasteissa nähdyt taulut ovat ohjaaja Jack Witikan maalaamia.
- Elokuvan tv-ensi-ilta vuonna 1965 keräsi yli 1,6 miljoonaa katsojaa.
Elokuva sai sapiskaa teatterimaisuudestaan. Ulkokuvia on vähän. Monia kriitikoita sapetti myös, että nuorisoa kuvattiin sivistymättömästi. Elokuvassa nuoret käyttävät katukieltä ja käyttäytyvät sopimattomasti.
Helsingin Sanomien kriitikko Paula Talaskivi kiitteli paitsi elokuvan vauhdikasta menoa myös vuoropuhelua.
”Repliikeissä on sellaisia täysosumia, että ne näinkin luontevasti esitettyinä ja hauskasti kehystettyinä jaksavat huvittaa yhä vain uudestaan”, Talaskivi kirjoitti.
