Suomalaisbändistä kertova dokumentti on pahaa katsottavaa – "Teinit ryyppäävät ja pissa nousee päähän""

Vaasalaisesta rockhtye Sturm und Drangista kertova Like a Rockstar -dokumentti esitettiin Yle Fem -kanavalla viime viikolla. Värikkäästä sisällöstään huolimatta dokumentti on jäänyt vähälle mediahuomiolle. Dokumentti on katsottavissa edelleen Yle Areenassa.

Sturm und Drang nousi pinnalle vuonna 2007, kun yhtyeen jäsenet olivat 14 – 15-vuotiaita teinejä. Osan vanhempien kauhuksi, osan kannustama, suuri levy-yhtiö takanaan, nuoret pojat hyppäsivät musiikkibisneksen kiihkeään hamsterinrattaseen. Koulunkäynti ja perhe-elämä jäivät toiseksi, kun matka kohti kansainvälistä rocktähteyttä jyskytti takaraivoissa.

Tage Rönnqvistin dokumentissa seurataan yhtyettä seitsemän vuoden ajan, joka on pitkä nuoren miehen elämässä. Pohjimmiltaan Like A Rockstar osoittaa sen, mitä useimmiten tulee tapahtumaan, kun suosioon noustaan liian nopeasti ja liian nuorena.

Dokumentti on hyvin tehty. Tarinaa korostetaan animaatiohahmojen avulla ja kerronta on sujuvaa.

Kameraan on taltioitunut kirjava määrä keikkatallenteita, takahuonesekoiluja ja studiotyöskentelyä. Välillä käydään pokkaamassa Emma-palkintoja ja kulta- ja platinalevyvä, istutaan levy-yhtiön palaverissa hieromassa sotasuunnitelmia.

Ote alkaa lipsua. Asenteesta tulee ylimielinen. Päihteet alkavat maistua. Jopa niin, että eräs meinaa tukehtua oksennukseensa Japanissa. ”Viina on tärkeämpi kuin keikka”, joku toteaa. Kamera tuntuu olevan mukana tapahtumien polttopisteessä – vain arvelujen varaan jää, mitä dokkarissa ei näytetä.

Lopulta jäljellä jää – edelleen nuori –  bändi, jonka tulevaisuuden puolesta harva olisi valmis uhraamaan roponsa.

Kuten rocktoimittaja Nalle Österman kirjoittaa blogissaan; ”Te tulette pääsemään vielä pitkälle”ovat sanoja, joita jokaisen levy-yhtiösedän tulisi varoa, kun kyse on nuorista ja kokemattomista muusikonaluista.

Tätä dokumenttia tekee pahaa katsoa, vaikka kuinka riisuisi kukkahattua päästään.