Rakastettu dekkaristi Seppo Jokinen on viettänyt suurimman osan kesästään Kainuun korvessa. Loman tiimellyksessä hän ehti vastaamaan Kesävieras-kysymyksiin.
Hei Seppo! Komisario Koskinen -sarjan 28. teos, Sen maksaa minkä tilaa, julkaisiin keväällä. Se oli jälleen kerran koukuttava ja jännittävä lukunautinto Koskisdiggareille. Millainen fiilis sinulle jäi kirjasta ja sen teosta?
”Hyvä fiilis jäi niin kuin kaikkien aiempienkin kirjojeni syntyvaiheista. En tekisi tätä työtä ellen saisi siitä hyvää mieltä ja tyydytystä.”
Komisario Koskinen -televisiosarjan kolmas kausi käynnistyi kesäkuussa Ruudussa ja kaksi ekaa kautta on katsottavissa Elisa Viihde Viaplayssa. Sarja on ollut menestys. Mikä on ollut itselleni vaikuttavinta ja hienonta tv-sarjaprojektissa? Onko se vaikuttanut kirjoittamiseen?
”Hienointa on ollut päästä seuraamaan kuvauksia ja tutusta tuotantotiimiin ja näyttelijöihin. Kirjoittamiseeni se ei ole vaikuttanut mitenkään. Koskinen kirjasarja ja tv-sarja elävät kumpikin omaa elämäänsä. Me emme orjaile toisiamme.”
Tätä arveluttaa kysyä kesäloman aikana, mutta miten kirjoittaminen jatkuu tästä? Joko uusi Koskis-dekkari on näkyvissä?
”On hyvinkin selvästi näkyvissä. Keväisin ja kesäisin kirjoitan pääsääntöisesti vain pääni sisällä, piirtelen mielessäni juonikuvioita ja henkilöhahmoja. Tähän aikaan heinäkuusta tiedän jo varmaksi, että kyllä tästä taas kirja syntyy, ja odotan malttamattomana elokuun loppua, jolloin yleensä aloitan varsinaisen kirjoitustyön. Syksy ja synkät ilmat ovat sille paras ajanjakso.”
Mitä kirjoja olet lukenut kesällä?
Lähinnä ystävien ja kollegoiden kirjoja. Eija Piekkarin Viimeinen malja, Anneli Kannon Haihtuneet, Päivi Alasalmen Häkkilinnut. Koukuttavia ja mukaansatempaavia kirjoa kaikki.
Kerrotko vielä lopuksi, mikä on sinun kesäinen lempipaikkasi Tampereella?
”Tammelantori. Siellä kesäinen aamupäivä vastaa kolmea kaukomaan aktiivitapahtumaa. Pullakahvit, mustamakkara tai paneroidut pannumuikut täydentävät elämystä. Niiden kanssa on mukava seurata hyväntuulisia torikauppiaita ja heidän monenkirjavaa asiakaskuntaansa, tai sitten muuten vain katsella muita samalla tavalla kesäpäiväänsä viettäviä kulkijoita, niin paikallisia tamperelaisia kuin muualta tulleita turistejakin.”
”Eikä sellaista kertaa ettenkö törmäisi Tammelantorilla johonkin vanhaan tuttuun, ja silloin juttua riittää. Tunnelma torilla on yleensä niin välitön, että jopa tuntemattomat tohtivat tulla juttelemaan. Ja sehän vasta parasta onkin.”

Sen maksaa minkä tilaa on saatavana Jukka Pitkäsen lukemana äänikirjana ja e-kirjana.




