Saija Kuusela on löytänyt nopeasti tiensä kotimaisten huippudekkaristien joukkoon. Hänen kehuttu Nea Guttorm-sarjansa on edennyt jo kolmanteen osaan. Uusi Raja -dekkari vie lukijan pohjoisen jylhiin ja karuihin maisemiin.
Saija Kuusela pitää kolmatta kirjaa eräänlaisena kynnyspaikkana.
”Kolme on maaginen luku. Sitä voi kutsua trilogiaksi. Tuntuu siltä, että olen astumassa johonkin uuteen”, Saija Kuusela toteaa puhelimitse.
Dekkarisarjan päähenkilö Nea Guttorm on saamelaissukuinen rikoskonstaapeli, jolla on omanlaisensa tapa ratkoa rikoksia. Sarjan avausosa Katse ilmestyi vuonna 2021.
Kolmannessa osassa Guttorm tutkii vuosia sitten tapahtunutta äitinsä mysteeristä katoamista. Hän saa vihjeen ja lähtee kohti Suomen Lappia.
Kuuselan vahvatunnelmaiset dekkarit sijoittuvat pohjoisen Suomen ja Norjan jylhiin maisemiin. Upeat luontokuvaukset ja tarkkanäköiset havainnot luovat rikostarinan ympärille oman kiehtovan tunnelmansa.
”Minua kiehtoo Lapin luonnon äärevyys ja monipuolisuus. Kirjoissani on fiktiota, mutta myös tarkkoja maisemakuvia ja fiiliksiä, jota voi saada vain paikanpäältä. Tavoitteena olisi, että saisin olla seuraavaa kirjaa tehdessä muutaman viikon Norjassa.”
Kuuselan mukaan tapahtumapaikat valikoituvat useimmiten tunnelman tai tavoitellun mielenmaiseman kautta.
”Pohjoinen tarjoilee mahdollisuuksia synkempiinkin mielenmaisemiin ja siellä on tilaa valita. On paljon komeaa ja kaunista, mutta myös paljon rujoa joutomaaromantiikkaa. Teitten varsilla saattaa olla yksinäinen vinoon painunut lato tai poltettu autonromu. Silloin ollaan luonnon ja ihmisen rajapinnalla.”
Kuuselan teoksia ei ole vielä käännetty ulkomaan kielille, mutta hän on iloinen siitä, että moni suomalainen dekkaristi on saanut menestystä maailmalla. Myös viime vuosina tapahtunut naisdekkaristien esiinmarssi ilahduttaa häntä.
”On lukijoita, jotka lukevat lähes pelkästään naisdekkaristeja. Sitten on lukijoita, jotka mieltävät dekkarin suoraviivaisena poliisin työnkuvana. Heille nämä minun juonikuvioni saattavat olla liikaa, kun taas monet muut ovat sitä mieltä, että on ihanaa, kun kirja kantaa ilman rikosta ja rikos on eräänlainen juonta ohjaava ominaisuus.”
Kuusela on ollut puolitoista vuotta kokopäiväisenä kirjailijana. Ellei hänelle myönnetä uutta apurahaa, hän palaa vuodenvaihteessa Suomen ympäristökeskuksen osa-aikaiseksi projektipäälliköksi.
Kuusela haaveili omasta kirjasta jo lapsena. Nyt hän saa elää unelmaansa.
”Kirjailijaksi tuleminen oli iso ja salainen unelmani. Oivalsin vasta myöhäisellä aikuisiällä, että haluan antaa sille oikeasti mahdollisuuden. Kirjailijan polulle lähteminen vaati konkreettisia elämänmuutoksia ja sen myötä on pitänyt totutella epävarmuuteen ja pieniin tuloihin. Olen onnellinen, että olen saanut tukea ja löytänyt kustantajan”, Kuusela toteaa.
Kuusela asuu Jaalassa, vanhassa torpassa keskellä metsää koiransa kanssa. Luonnonläheinen ja rauhallinen asuinpaikka tarjoaa rauhallisen ja inspiroivan työympäristön.
”Olen kymmenestä kahteen kirjailija. Otan rauhallisen aamun, ulkoilutan koiraa ja kesällä käyn aamu-uinnilla. Nelisen tuntia on melkein maksimi, jonka istun koneella. Sen jälkeen lähden metsään ja siellä tapahtuu yleensä hyviä asioita kirjan kannalta. Työpäivä ei kuitenkaan pääty siihen, kun kone menee kiinni. Siinä vaiheessa pää lähtee ratkomaan asioita tai tekemään päätöksiä kirjan seuraavan luvun tai rakenteen kannalta. Joskus jopa antaudun ja sanon mielessäni, että voisiko joku auttaa ratkomaan ongelman. Sitten jostakin tulee tietoa, apua ja ymmärrystä siihen tilanteeseen. Joku voi kutsua sitä jopa uskoksi”, Kuusela naurahtaa.
Kuusela jatkaa kirjoittamista, mutta neljännen Nea Guttorm -dekkarin julkaisuajasta ei ole vielä tietoa.
”Ehkä luvassa on vaihteeksi jotain muuta. Voi olla, että Nea Guttorm -fanit saavat odottaa vielä jonkin aika”, Kuusela arvuuttelee.
Raja on saatavilla e-kirjana ja Sanna Majurin lukemana äänikirjana mm. Elisa Kirjasta.
Saija Kuusela (FT, s. 1979) on toiselta ammatiltaan metsien monimuotoisuus- ja ilmastokysymyksiin erikoistunut biologi.
Lukuvinkit: Luin juuri Linn Ulmannin romaanin Tyttö 1983. Se on loistava ja aika kipeäkin romaani. Seuraavana lukuvuorossa on Jo Nesbøn Veitsi.
Esikuvia: Peter Høeg on tarjonnut täräyttäviä lukukokemuksia. On tuntunut siltä, että hän kirjoittaa suoraan minulle. Tarinankertojana arvostan suuresti Stephen Kingiä. Kun hänen kirjansa avaa, on kuin istahtaisi leirinuotiolle kuulemaan tarinoita. Ihalen myös Henning Mankellia, jota oma isäni suositteli. Hänen dekkareissaan on realistisuutta ja yhteiskunnallista ulottuvuutta.
