Ohjaana Saara Saarela otti Munkkivuori-sarjan ohjausvastuun suurena ja mielenkiintoisena haasteena.
Munkkivuori-sarjan ensimmäinen tuotantokausi keräsi runsaasti kiitosta sekä useita palkintoja. Sarjan toisen kauden käsikirjoituksesta vastasi jälleen Jani Volanen, mutta ohjausvastuu vaihtui häneltä Saara Saarelalle.
Saarela ei ollut koskaan aiemmin ohjannut jatkokautta olemassa olevaan sarjaan. Hän otti Munkkivuoren vastaan suurena ja mielenkiintoisena haasteena.
”Ensireaktioni oli se, että eihän tässä voi muuta kuin mennä pieleen, koska sarja oli saanut monta palkintoa ja haltioituneen vastaanoton. Yritin olla matkimatta ja luoda omannäköiseni jutun, joka kantaa sitä samaa mysteeristä tunnelmaa”, Saara Saarela sanoo.
Tv-kriitikot ovat ottaneet hyvin vastaan Munkkivuoren toisen kauden, joka julkaistiin joulukuun alussa Ruudussa. Monet pitävät 1980-luvun ajankuvaa ja jännittävää mysteeriä yhtä koukuttavina kuin ensimmäisellä kaudellakin.
Vuonna 1971 syntyneen Saara Saarelan oli helppo heittäytyä sarjan aikakauteen, koska hän oli päähenkilö Ninan (Tinka Andersson) ikäinen 80-luvun loppupuolella, jonne tarina ajallisesti sijoittuu.
”Tulen samasta perhetaustasta kuin Nina. Isäni oli arkkitehti ja äitini pankinjohtaja. Pystyin tunnistamaan sen ajan tietynlaisen ylemmän keskiluokkaisuuden ja sisustustyylin. Ninan ja Lolan välinen ystävyys oli kuitenkin asia, johon samaistuin eniten. Mulla ei ole ollut vastaavanlaista ystävyyttä, mutta tunnistin hyvin selkeästi sen, kuinka ystävyydessä alkaa tapahtua jotakin selittämätöntä, johon ei pääse kiinni. Erimerkiksi toinen saattaa alkaa manipuloida.”
Myös toisella kaudella Munkkivuori vie katsojat sellaisen mysteerin äärelle, joka ratkeaa vasta loppumetreillä. Jännitystarinan ohessa käsitellään lukuisia tärkeitä teemoja.
”Kantavana asiana on jonkinlainen ylisukupolvinen puhumattomuus ja se, miten traumat siirtyvät sukupolvilta toiselle. Sarja herätti kysymään, miten vaikeistakin asioista pystyttäisiin puhumaan avoimesti. Toinen esille noussut asia oli lasten arvostaminen. Monessa kohtaa sarjaa tulee esiin se, etteivät vanhemmat osaa arvostaa lapsiaan”, Saarela pohtii.
Saarela kiinnitti huomiota myös lasten ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen eri aikoina.
”Siihen aikaan vanhempien ja lasten välillä ei ollut samanlaista vuoropuhelua kuin nykyisin. Ehkä nykyään mennään liiaksikin kaveruusvanhemmuuteen, kun kaikki jaetaan yhdessä. Toisaalta uskon, että sarjan nuorten päähenkilöiden tavoin myös nykypäivän teineillä on salaisuuksia ja omia juttuja, joita ei kerrota vanhemmille. Tässä sarjassa asetelma on kuitenkin toisten päin.”
80-luvun musiikki nousi esille ensimmäisellä kaudella. Volasen tavoin Saarela käytti paljon aikaa 80-luvun musiikin valintaan. Bogart Co:n hitti All the Best Girls oli käsikirjoituksessa ja nousi kakkoskauden otsikkoon. Uudella kaudella kuullaan muun muassa Sielun Veljiä, Nights Of Iguanaa ja juuri jäähyväiskeikkansa soittanutta Melrosea.
”Musiikin valitseminen oli aika vaikeata, Kuuntelin tosi paljon 80-luvun musikkia ja sarjassa kuultavat kappaleet on valittu tarkasti. Biisejä oli ehdolla paljon. Pyrin siihen, että kappaleiden lyriikat osuisivat jollain tavalla juuri siihen hetkeen ja tarinaan.”
Toisen kauden keskeisisä rooleissa nähdään kokeneita näyttelijöitä, kuten Krista Kosonen, Eero Ritala ja Hannu-Pekka Björkman. Kuten ensimmäiselläkin kaudella, myös nuoret näyttelijät loistavat erinomaisilla suorituksillaan.
Hugo Komaron esittämän Kaiuksen ja hänen äitinsä Caritan (Sara Melleri) väliset kohtaukset jäivät erityisellä tavalla ohjaajan mieleen.
”En ole yksinhuoltajan lapsi, mutta se kipuilu siinä äidin ja pojan välillä oli hirveän liikuttavaa.”
Munkkivuori on katsottavissa Ruutu + -tilauksella, ja tulee myöhemmin katsottavaksi Elisa Viihteeseen.
Teksti: Jouni Hirn. Kuvat. Jouni Hirn ja Laura Mainiemi.
