Harri Moision isännöimässä Toisenlainen historia -podcast-sarjassa pohditaan vaihtoehtoisia historiankulkuja asiantuntijavieraiden kanssa. Kymmenosaisen sarjan viimeisessä jaksossa pohditaan vihaisten lintujen eli Angry Birdsien merkitystä.
Harri Moision kanssa studiossa on viestinnän guru ja teknologianörtti Christina Forsgård, joka valottaa tekijöitä Angry Birdsin menestyksen taustalla.
Suomalaisen Rovio-yhtiön mobiilivideopeli Angry Birds nousi vuonna 2010 maailman suosituimmaksi kännykkäpeliksi. Vihaiset linnut oli piristysruiske koko suomalaiselle pelialalle. Sen menestyskulku kulki käsikynkkää kosketusnäyttöjen yleistymisen kanssa.
”Angry Birds onnistui yhdistämään monta asiaa. Taustalla olivat suurimpana tekijänä loistavat hahmot eli vihaiset linnut. Lisäksi taustatarina oli hauska ja pelin mekaniikka oli selkeä ja hyvännäköinen. Kaikkein merkittävin oli kokemus pelaamisesta kosketusnäytöllä. He (Rovio) onnistuivat luomaan siihen teknologiaan sopivan pelin, jossa yhdistyi taide, teknologia ja oikeanlainen tarinankerronta”, Forsgård luonnehtii pelin voittokulkua.
juttu jatkuu…
Entä sitten, jos vihaiset linnut olisi jääneet luomatta. Olisiko Suomeen ei syntynyt kukoistavaa pelialaa?
”Haluaisin nähdä, ettei se olisi ollut ihan kauhea katastrofi. Ehkä tilalle olisi syntynyt joku toinen menestystarina. Mutta toisaalta kun näin, mitä Angry Birds teki alalle ja miten vaikuttava (peli) se oli juuri sillä hetkellä… Samaan aikaan julkaistiin paljon muitakin pelejä, mutta mikään niistä ei ollut menestystarina”, Forsgård puntaroi.
Hänen mukaansa Angry Birds -pelin suosio perustui myös siihen, että sitä pystyi pelaamaan ihan kuka vaan, ja kaiken tasoiset pelaajat saivat kokea onnistumisen tunteita.
Angry Birdsin myötä suomalainen peliala lisäsi tunnettavuuttaan maailmalla.
”Meillähän on kova maine, ei pelkästään pelimaailmassa, vaan radikaalissa luovuudessa, sitkeydessä ja sisukkuudessa tehdä asioita. Monesti sanotaan, että te suomalaiset olette vähän hulluja. Jos meitä suomalaisia pidetään radikaaleina hulluina, otan sen kohteliaisuutena”, Forsgård toteaa.
Toisenlainen historia jaksoja voi kuunnella yksinoikeudella Elisa Kirjassa. Kaikki kymmenen jaksoa löytyvät täältä.
