Harri Moision isännöimässä Toisenlainen historia -podcast-sarjassa pohditaan vaihtoehtoisia historiankulkuja viikoittain vaihtuvan asiantuntijavieraan kanssa. Sarjan yhdeksännessä jaksossa sukelletaan suomipopin sielunmaisemaan.
Moision seurana studiossa on musiikin väitöskirjatutkija Hanna-Mari Riihimäki Turun yliopistosta.
Antti Tuisku julkaisi kohua herättäneen Peto on irti -kappaleen vuonna 2015. UMK-semifinaalin yleisölle esitetty kappale esitteli täysin uudenlaisen Tuisku-saundin. Estottoman esityksen myötä Tuiskusta tuli maailman kuudenneksi trendaavin artisti Twitterissä sinä päivänä.
”Aina kun flippaan peto on irti” -iskulause vetosi poppikansaan.
Peto on irti -kappaletta seurannut En kommentoi -albumi irrotti Tuiskun unelmavävy-imagosta. Lyriikat olivat aiempaa rohkeampia ja keskitien pop loisti poissaolollaan. Vuonna 2016 Tuisku esiintyi loppuunmyydylllä Hartwall Areenalla ja myöhemmin hän valloitti kokonaisen Olympiastadionin.
Entä jos Tuisku ei olisi päästänyt Petoa irti? Olisiko hänen urastaan tullut yhtä menestyksekästä? Olisiko ura sakannut ja Tuiskusta olisi tullut keskitien pop-laulaja?
”Se voi olla hyvin juurikin näin, sillä monet muut Idols-kilpailussa hyvinkin pärjänneet artisti on unohdettu tai heidän uransa on lähtenyt pikku hiljaa hiipumaan”, Hanna-Mari Riihimäki toteaa jaksossa.
Riihimäki arvelee, että ilman Peto on irti -nostetta Tuiskun ura olisi ollut hyvin erilainen.
”Monelle Peto irti ja sitä seuranneet levyt ja biisit ovat ominta Antti Tuiskua. Hän on sillä tapa tullut sinuiksi oman artistiutensa ja tyylinsä kanssa. Hän on uskaltanut päästää jostain irti, kuten biisin nimessäkin vihjataan”, Riihimäki sanoo.
Rovaniemellä varttuneen Tuiskun ura alkoi vuoden 2003 Idols-laulukilpailusta. Hän sijoittui kolmanneksi Hanna Pakarisen ja Jani Wickholmin jälkeen. Kun Pakarisen ja Wickholmin urat ovat kulkeneet laskusuuntaan, Tuiskun suosio nousi kukoistukseen 2010-luvun jälkipuoliskolla.
Riihimäki uskoo, että uran alkua määrittivät Idols-formaatin mukanaan tuomat sopimukset.
”Hän oli hyvin nuori ja se on ollut varmasti varoivaisempaa ja oman suunnan hakemista silloin.”
Riihimäen mielestä Antti Tuisku on ehdottomasti osa suomipopin historiaan. Hän toteaa, että musiikkikenttä olisi huomattavasti tylsempi ilman Tuiskua.
”Onhan tämmöinen nousujohteinen 20 vuoden ura iso juttu kenelle tahansa. Mielestäni hän on myös monella tapaa aika erityinen tapaus suomalaisessa popmusiikkimaailmassa. Hyvä esiintyjä, joka ottaa homman tosissaan. Hän on valmis työskentelemään tavoitteidensa ja unelmiesan eteen, kuten juuri ilmi tullut pyrkimys ammattihiihtäjäksi osoittaa.”
Riihimäki muistuttaa laulutekijäkaksikko Jurekin ja Saara Törmän merkityksestä Tuiskun uralla.
”Tuiskulla on ollut suuri merkitys stadionkeikkojen suosiossa. Hänellä on huikea karisma, joka täyttää isommankin lavan. Ja puuttuisihan sieltä suomipopin kentältä monta hyvää biisiä ilman.”
Toisenlainen historia -podcast on kuunneltavissa yksinoikeudella Elisa Kirjassa.
Sarjaa juontaa pitkänlinjan radiotoimittaja ja suomalaisten suosikkiääni Harri Moisio, joka tunnetaan myös Radio Rockin pitkäaikaisena aamujuontajana.
”
