Kuopiolaisen Pasi Ahtiaisen ( s.1976) Jokakelin mies sijoittui toiseksi Gummeruksen ja Elisan suuressa romaanikilpailussa. Samalla hän sai kustannussopimuksen Gummeruksen kanssa. Mesta.netin kirjasivusto kyseli tuoreen esikoiskirjailijan kuulumiset.
Jokakelin mies on esikoisromaanisi. Milloin haave omasta romaanista alkoi kyteä ja muuttua todeksi?
– Haaveet ovat kyteneet lukiosta lähtien, mutta pidempää proosaa en ole saanut aikaiseksi ennen Jokakelin miehen käsikirjoitusta. Kirjoitin sitä noin kolmen vuoden aikana, ja viimeiset puolitoista vuotta meni oikeastaan
uudelleenkirjoitukseen ja korjailuun. Ehkä puoli vuotta kirjoitettuani tiesin, että tästä voisi tulla romaani.
Savon Sanomissa sinun verrattiin Hotakaiseen, Kyröön ja Lipastiin. Miltä vertaukset tuntuvat?
– Pakko olla tyytyväinen. Toki tiesin, että kyseisten herrojen huumorin seutuvilla liikuskellaan, mutta itse ei halua vertailuja tehdä kuin pakon edessä. Toisaalta vertailuja tehdään joka tapauksessa, ja itsekin olen niihin kriitikkona syyllistynyt. Vertailu on kumminkin yleisön palvelua.
Millaista lukijapalautetta olet saanut tähän mennessä?
– Sen verran tuore tapaus, ettei painetusta kirjasta ole ehtinyt lukijapalautetta tulla, mutta käsikirjoitusvaiheessa sain palautetta paljonkin. Kyllä sen toista kymmentä ihmistä ehti lukea, ennen kuin Gummeruksen kilpailuun lähetin. Mitä useamman käsien kautta kulkee, sen parempi.
Kirjan päähenkilö on keski-ikäinen opettaja Niilo Rautamo, joka elää kunniallista, mutta kuivakkaa elämää. Yhtenä päivänä sairaulomalla ollessaan hän päättää tehdä mitä haluaa. Mistä sait idean kirjan hahmoon ja tarinaan?
– Niiloja liikuskelee keskuudessamme niin paljon, ettei heitä tarvitse varsinaisesti keksiä. Tarina sen sijaan hahmottui kirjoittaessa. En aloittaessa tiennyt mihin päädyn, ja se on kirjoittamisessa hauskinta.
Olit yksi Elisan ja Gummeruksen suuren romaanikilpailun finalisteista. Millainen kokemus romaanikilpailu oli? Millaisia asioita se toi mukanaan?
– Lähetin kirjoituksen kilpailuun joulukuussa. Vuoden vaihteessa kuulin, että käsikirjoituksia oli lähetetty 770 kappaletta, joten toiveet eivät olleet kovin korkealla. Yllätykseksi sijoituin toiseksi. En ollut lähettänyt tekstiä vielä mihinkään kustantamoon ja tämä oli ensimmäinen kilpailu johon osallistuin, missään lajissa. Kustannussopimus oli isoin asia, jonka kilpailu toi.
Ketkä ovat lempikirjailijoitasi?
– Mieshumoristien kirjoja on tullut jostakin syystä luettua, vaikka ne eivät aina naurata. Nuoruudessa Douglas Adams oli tärkeä, myöhemmin Erlend Loe, Kurt Vonnegut ja Chuck Palahniuk. Suomalaisista tykkään Arto Salmisesta, Mikko Rimmisestä ja Kari Hotakaisesta.
Millaisia kirjoja aiot kirjoittaa tulevaisuudessa? Haaveita ja tulevaisuuden suunnitelmia?
– Lupaan kirjoittaa kirjoja, jotka luetaan loppuun. Tyylilajista ja genrestä ei lupaa mitään, vaikkakin olisin todella yllättynyt, jos puhkeaisin kirjoittamaan runoja. Ajatus omasta lukijakunnasta tuntuu kutkuttavalta, vaikka siihen on vielä matkaa.
Mitä muuta elämääsi kuuluu? Mitä harrastat vapaalla ollessasi?
– Nyt elämään kuuluu hemmetin hyvää. Harrastelen historian kirjojen lueskelua, käyskentelen takapihalla, käyn pilateksessa pitämässä selkää kunnossa, teen ruokaa ja kuuntelen musiikkia. Yritän ehtiä kalalle, mutta päädyn yleensä hakkaamaan halkoja ja remontoimaan mökkiä.
Gummeruksen ja Elisan järjestämään ja helmikuussa 2014 päättyneeseen suureen romaanikilpailuun osallistui yhteensä 770 kärikirjoitusta.
Jokakelin mies Elisa Kirjassa.
