1980-luvun lopulla levytysuransa aloittanut death metal -suuruus Obituary jätti jälkeensä muutaman todellisen genrensä kulmakiven kunnes hävisi kuvioista ennen vuosituhannen vaihtumista. Vuonna 2005 julkaistu paluulevy Frozen In Time sisälsi asenteellista ja suoraviivaista kuolonsahausta, tosin allekirjoittanut koki lievää puutumista rieskan putkimaisen pönäkkään soundiin. Orkesterin tuorein levy Inked In Blood on vaatinut kypsyttelyä ja säätöä. Levyä on rahoitettu joukkorahoituksella ja ääniä on tallennettu omin voimin omalla studiolla. Obituary kuulostaa itseltään mutta soundia on paikoin hiottu jo turhankin siistiksi. Lisäksi armoton säätäminen on syönyt joistakin siivuista elinvoimaa. Tasapainoinen yleissoundi kaipaisi lisää räkää ja lokaa.
Verrattuna Frozen In Time -kiekkoon, Inked In Blood malttaa säädellä kaasujalan käyttöä mutta osa viisumateriaalista on kovin kaavamaista peruskaavan pyöritystä. Tosin Obituaryn kohdalla perusväännölläkin ollaan jo muutaman jalan syvyydessä lapio syvällä otsalohkossa. Bändin asenne on ilkeä ja old school Perkele on ainoa oikea kuolonlanauksen vaihtoehto. Kiekon alkuun Obituary sylkee todellista hc-kuoloa mukavan lokaisella skebasoundilla (Centuries of lies). Violent by nature selkiyttää tilannetta mutta bändi on kaikkea muuta kuin kuolonkankea! Moni-ilmeisempi Visions in my head kuulostaa mukavasti vanhalta Slayeriltä mutta Back on top on jo oudon flegmaattinen zombiehuojunta. Violence on nimensä mukaisesti äkäinen kaivuusavotta mutta Deny you ei oikein tahdo löytää tietään sisään eikä ulos. Kiekon nimibiisi on kuin demo vuodelta 1989 – toimii. Mutta allekirjoittaneen papereissa parhaita hekuman hetkiä irroittaa hartaan repivästi etenevä Within a dying breed, joka ei pidä kiirettä mutta ei myöskään säästele tonnin painoisessa riffissä.
Obituaryn Inked In Blood ei ole mikään kuuden jalan syvyydestä kaivettu elävän kuolon uusi maailmanjärjestys mutta yllättävän verevästi veteraaneilta irtoaa vanhan koulukunnan death metal. Bändi ei testaile uusia temppuja, ei edes mausteeksi. Inked In Blood on jääräpäisen vanhakantaista kuoloa, mikä vahvuudeksi todettakoon. Levystä jää kuitenkin fiilis että Obituarylla olisi hihassaan vielä ainekset todelliseen kuolonhöyläyksen klassikkoon – nimenomaan 2000-luvulle kurkoittavaan klassikkoon.
Cause of death on mulle se mestariteos ja debut, terävin kynä ollu, tässä on liian käytetty kynä tylsistyny jo, ellei jopa kynän terä oo lopussa, ei saa bändi enää aikaseks mestariteosta, taitaa olla tosiasiaa se, kun frozen in timekaan onnistunu enää mut toimii hivenen paremmin