Munkkivuori-sarjan kuvaukset olivat Krista Kososelle monessakin mielessä vaikuttava kokemus. Hyvän käsikirjoituksen ja ammattimaisten kollegoiden lisäksi hän vaikuttui kuvauspaikalla vallinneesta 80-luvun tunnelmasta.
Elisa Viihteen alkuperäissarjan Munkkivuoren ensimmäinen kausi sai erinomaisen vastaanoton, ja voitti parhaan draamasarjan Kultaisen Venlan. Krista Kosonen ei näytellyt ensimmäisellä kaudella, mutta hän katsoi ja ihastui sarjan tarkkaan ja pieteetillä tehtyyn ajankuvaan. Myös lapsen maailmasta käsin kuvaaminen ja lapsinäyttelijät tekivät häneen vaikutuksen.
Kosonen innostuikin kovasti, kun häntä kysyttiin näyttelemään Munkkivuoren kakkoskaudelle, joka kuvattiin kesällä ja syksyllä 2024 Helsingissä. Kosonen saapui kuvauksiin suoraan Ruotsista Netflix-sarjan kuvauksista.
”Netflixin Synden-sarjan kuvaukset olivat todella vaativat ja minun piti näytellä ruotsiksi. Olin siellä aika yksinäni Ruotsissa ja tankkasin koko kevään vuorosanoja. Tulin sieltä suoraan Munkkivuoren kuvauksiin näyttelemään rakkaiden kollegoideni Hannu-Pekka Björkmanin ja Eero Ritalan kanssa. Olimme Eeron kanssa jo samassa lukiossa ja myös H-P:n tunnen pitkältä ajalta”, Kosonen kertoo.
Kosonen näyttelee lääkärinä työskentelevää perheenäitiä Reettaa, jonka keskiluokkainen perhe kohtaa monenlaisia haasteita. Eikä vähiten siksi, että hänen tyttärensä Nina (Tinka Anderson) tutustuu salaperäiseen karkulaiseen Lolaan (Rebekka Baer).
Kosonen vaikuttui vaativan roolin tehneen Tinka Andersonin suorituksesta.
”Tinka oli ihan loistava. Jos se olisi minusta kiinni, niin hänestä tulisi näyttelijä. Hänen läsnäoloaan ja heittäytymistään oli liikuttavaa katsoa. Toki sarjan muutkin nuoret näyttelijät tekivät loistavaa työtä”, Kosonen kehuu.
Sarjassa liikutaan sellaisessa maailmassa, jonka Kosonen muistaa omasta lapsuudestaan. Moni esine kuvauspaikalla herätti nostalgiaa.
”Siellä oli vanhoja keittokirjoja ja kirkkaan värinen muovinen appelsiinipuristin. Valaistus, kirjahylly ja lankapuhelin. Asuntomme kirjahyllyssä oli hääkuvana alun perin meidän Uutishuone-sarjaan otettu kuva, jossa minä ja Eero Ritala olimme oikeasti nuoria. Kuvaa ei siis käsitelty. Rekvisitööri Tommi Hourula oli säilyttänyt kuvan Uutishuoneen kuvauksista vuodelta 2008. Kuva meni ajallisesti yksi yhteen Munkkivuoren käsikirjoituksen kanssa, joka on aika käsittämätöntä.”
Kosonen toteaa, että kaikki osa-alueet oli tehty kuvauksissa niin suurella pieteetillä, että sen kaiken keskellä oli todella nautinnollista näytellä.
”Olen itse tällainen kasarin lapsi, niin se koko maailma jossa saimme näytellä, oli niin nostalgista. Lavastus ja rekvisiitat olivat taiten tehtyjä. Sen lisäksi Jani Volasen käsikirjoitus oli todella mahtava. Käsikirjoitus oli todella tarkka. Siinä ei improiltu, kuten joskus saatetaan tehdä.”
”Luulen, että sen nostalgisuuden ja maailman tarkkuudella luominen tuo monelle katsojalle paljon asioita ja tuttuuden kokemuksia mieleen. Jani on taitava luomaan monenlaisia maailmoja.”
Kosonen löysi uudelta kaudelta myös sukupolvi- ja luokkaeroihin ja lasten ja nuorten turvattomuuteen liittyviä teemoja.
”80-luvun kasvatus on aika vapaata. Nykyisin lasten kanssa keksitään kaikenlaisia leikkeja ja tekemistä, mutta 80-luvulle lapset laitettiin pihalle ja sanottiin, että tulkaa illalla syömään. Ajat olivat erilaisia, hyvässä ja pahassa.”
”Sarjassa nähtävä avainkaulameininki tuntui tultulta. Oltiin pihapiirin lapsia. Pysyteltiin omalla pihalla ja välillä äidit huusivat ikkunasta, että syömään. Muistan myös loputtoman pitkät lankapuhelut kaverien kanssa. Nykyään kaiken saa niin nopeasti. Silloin valokuvien kehittämistä piti odotella viikkoja.”
Munkkivuoren toinen kausi katsottavissa Ruutu +:lla, ja myöhemmin se on katsottavissa myös Elisa Viihde -palvelussa.
Teksti ja kuvat: Jouni Hirn
