Viitalan yrittäjäperheen elämästä konkurssin jälkeen kertova Kovaa maata -sarja nousi katsojasuosikiksi 1990-luvulla. Nyt Ylen tuottama sarja on julkaistu kokonaisuudessaan Elisa Viihde Viaplayssa.
Alun perin vuosina 1994 – 1995 esitetty Kovaa maata kuvasi realistisesti suomalaisen yrittäjän ahdinkoa 90-luvun alun lamavuosina.
Helsinkiläisen Pentti Viitalan (Risto Tuorila) yritys ajautuu konkurssiin, hulppea talo menee alta ja käteen jää vain velkaa. Ainoa mahdollisuus on palata äidin luo maaseudulle.
Kovaa maata iskeytyi lamasta toipuvan kansan sydämiin. Katsojat jännittivät, hajoaako perhe vai löytyykö Ruusa-mummon luota uusi startti elämälle?
Konkurssi ja maallemuutto tarjosivat pettämättömän alustan vetävälle draamalle. Etenkin kun elettiin 90-lukua, jolloin maaseudun ja kaupungin välinen kuilu oli nykyistä syvempi.
Maaseutu ei näyttäydy sarjassa romantisoituna, vaan pikemmin pakkoratkaisuna.
Perheen päälle Pentille muutto lapsuuden maisemiin vielä menettelee, mutta vaimo (Anitta Niemi) ja lapset tulevat perässä, halusivat he sitä tai eivät. Pieneltä kylältä löytyy niin vihamiehiä kuin auttavaisia ihmisiä sekä tukuttain mahdollisuuksia. Draaman kierroksia lisää se, että kuvioihin tupsahtaa Pentin nuoruuden rakastettu.
Kovaa maata -sarjan käsikirjoittivat Eve ja Heikki Hietamies ja ohjasi Tapio Suominen. Sarja kuvattiin 12-osaiseksi, mutta vuonna 1997 julkaistiin bonuksena päätösjakso, jossa selvisi, miten hahmoille lopulta kävi.
Kovaa maata on lukeutunut Ylen toivotuimpiin sarjoihin. Ylen vuonna 2016 järjestämässä Toivotut-äänestyksessä se oli kuudenneksi toivotoin sarja 5424 äänellä. Edelle kirivät Metsoloiden, Rintämäkeläisten ja Kotikadun joulujaksot sekä Fakta homma-sarja.
Film-o-Holic -sivusto kirjoitti vuonna 2021 tehdyssä arviossaan, että ajat ovat toiset kuin vajaa kolmekymmentä vuotta sitten, mutta elämän perusasioiden osalta ollaan sarjassa varsin samojen teemojen äärellä edelleen.
”Vastuullisuuden peräänkuuluttamiselle oli laman jälkeen sijansa, eikä tämä teema ole menettänyt ajankohtaisuuttaan vuosikymmenten aikana. Pikemminkin päinvastoin. Asioita tehdään yhdessä, koska elämme maailmassa, joka on yhteinen. Ruusan kaltaisille ihmisille olisi tänäkin päivänä tarvetta, kun yhteen hiileen puhaltaminen olisi koko Telluksen kannalta yhä olennaisempaa”, sivuston kriitikko totesi.
