Ohjaus: Bill Condon. Pääosassa: Ian McKellen. 103 min. K-12. 2015.
Sherlock Holmes on populaarikulttuurin tunnetuimpia fiktiivisiä hahmoja, mistä osoituksena ovat häneen pohjautuvat lukuisat näytelmät, romaanit, novellit, pelit ja liki kolmesataa elokuvaa ja tv-sarjan jaksoa.
Viimeisen vuosikymmenen Holmes-liukuhihna on pyörinyt poikkeuksellisen hyvässä rasvassa. Samalla Arthur Conan Doylen luomaa hahmoa ja maailma on pyritty muuttamaan niin, että ne tuntuisivat tuoreilta mutta säilyttäisivät tunnistettavuutensa.
Holmes on muun muassa etäännytetty yläluokkaisuudesta ja hienostuneisuudesta, jotka leimasivat vielä 1940-luvulla Basil Rathbonen ja 1980-luvulla Jeremy Brettin esittämiä hahmoja. Toisaalta juonesta on usein tehty koukeroisempi ja tarinankuljetuksesta nopeampaa.
Guy Ritchien ohjaamat Sherlock Holmes (2009) ja Sherlock Holmes: A Game of Shadows (2011) pysyttelivät 1800-luvulla, mutta irtautuivat perinteestä korostamalla Robert Downey Jr:n esittämän, yhtä paljon nyrkkeihinsä kuin aivoihinsa luottavan etsivän itsepuolustustaitoja.
BBC:n Uusi Sherlock (Sherlock) siirsi vanhat mysteerit nykypäivään onnistuneesti. Viktoriaanisen ajan miljöön vaihtuminen arkisempaan ja tutumpaan ympäristöön mahdollisti keskittymisen Holmesin ja tohtori Watsonin henkilöhahmoihin mutta säilytty Conan Doylen kirjojen sävyt. Samaa yritti CBS:n Holmes NYC (Elementary), mutta laihemmin tuloksin. Siirtymä Lontoosta nykypäivän New Yorkiin ja tohtori Watsonin sukupuolenvaihdos eivät tehneet saippuasarjamaisista ihmissuhteista ja murhamysteereistä kiinnostavaa katsottavaa.
Bill Condon onnistuu löytämään jälleen uuden näkökulman tuttuun konsultoivaan yksityisetsivään Mr. Holmesissa, jonka tarina kulkee kolmessa aikatasossa. Elokuvan nykyhetkeä edustaa vuoden 1947 Sussex, jossa eläkkeelle jäänyt, 93-vuotias mestarietsivä (Ian McKellen) hoitelee mehiläisiä tiluksillaan. Seuranaan hänellä on taloudenhoitaja (Laura Linney) ja tämän pieni poika Roger, jonka lämmin suhde Holmesiin on elokuvan kantavia teemoja.
Toinen aikataso liikkuu Holmesin muistelmissa viimeiseksi jääneestä toimeksiannostaan vuodelta 1917. Irrallisin ja vain päähahmon muutoksen kannalta perusteltu aikajänne sijoittuu Japaniin, jossa Holmes etsii muistisairautta parantavaa yrttiä.
Holmes on elokuvan sisäisessäkin todellisuudessa myyttinen, miltei fiktiivinen hahmo, kiitos edesmenneen tohtori Watsonin liioittelemien kertomusten. Watsonin värikynän jäljiksi paljastuvat muun muassa kuuluisa osoite Baker Streetillä samoin kuin ikoniset piippu ja metsästäjänhattu.
Syvin metataso saavutetaan, kun Holmes menee katsomaan fiktiivistä elokuvaa itsestään, jossa pääosaa näyttelee Nicholas Rowe – sama mies, joka näytteli pääroolia elokuvassa Nuori Sherlock Holmes vuonna 1985.
Watsonin kertomusten luomat väärät mielikuvat saavat myös Holmesin tarttumaan kynään hänen pyrkiessään muistamaan tapahtumat, jotka saivat hänet luopumaan ammatistaan. Se on kuin taiteilijan testamentti jälkipolville, etenkin hänen läheisimmälle ystävälleen Rogerille. Toinen motiivi muistelmien kirjoittamiselle on taistelu muistin rappeutumista vastaan, joka on Mr. Holmesia leimaava surumielinen juonne.
Elokuvan suurin ansio on sir Ian McKellenin kaksoisrooli kahden aikakauden Holmesina, joista etenkin muistiongelmien kanssa painiva vanhus on mestarin työtä. Holmesin kohdalla lähestyvä dementia ja seniiliys vaikuttavat poikkeuksellisen traagisilta, sillä ilman nopeaa päättelykykyään hän on kuin hajuaistinsa menettänyt koira tai kädetön konserttipianisti. McKellenin hahmon hauraus, lämpö ja herkkyys eivät vastaa mielikuvia maailmankuuluisimmasta salapoliisista, sillä miltei kaikissa aiemmissa tulkinnoissa ovat korostuneet pikemminkin arroganssi ja sosiaalinen kylmyys.
J. K. SILVENNOINEN
Mr. Holmes vuokrattavissa Elisa Viihteestä.
