Ylen MOT-ohjelma paneutuu tänään Suomen energiapolitiikkaan, johon professoriryhmä vaatii täyskäännöstä.
Monissa maissa, kuten Saksassa ja Ruotsissa, energiaa tuotetaan yhä enemmän hajautetusti muun muassa tuuli- ja aurinkovoimalla.
Kyseiset maat ovat myös satsanneet energian käytön tehostamiseen. Yhdeksän professorin mielestä se olisi Suomellekin oikea linja.
– Monissa muissa maissa energiapolitiikka on kiinteästi sidoksissa teollisuuspolitiikkaan: nähdään että maailmassa on tapahtumassa iso energiamurros. Nyt meidän pitäisi päästä siihen mukaan ja luoda työpaikkoja, professori Raimo Lovio Aalto-yliopistosta sanoo MOT-ohjelmassa.
70 prosenttia Suomessa kulutetusta energiasta on tuontia. Energiaa ostetaan ulkomailta vuosittain yli kahdeksalla miljardilla eurolla.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Lassi Linnasen mukaan Suomeen pystyttäisiin rakentamaan kilpailukykyinen voimantuontanto, joka käyttäisi vain uusiutuvia energianlähteitä, kuten vesi- ja aurinko- ja tuulivoimaa.
Suomen energiapolitiikasta vastaavassa työ- ja elinkeinoministeriössä professoriryhmän esittämä kritiikki herättää hämmästystä.
– Suomessa harjoitetaan eurooppalaisesti ajateltuna pitkäjänteistä ja vastuullista energiapolitiikkaa, toteaa ministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.
Ohjelman on toimittanut Kai Byman.
MOT: Väärää voimapolitiikkaa Yle TV1 Maanantai 14.9. klo 20:00
Toivottavasti dokumentissa kerrotaan myös miten kalliiksi tuuli- ja aurinkovoima ovat käyneet maille.
Miten säätövoima? Eli jos ei talvipakkasilla tuule ja on pimeää? Ulkosalla pakkasta rapiat 30 astetta? Milläs sitten lämmitetään? Ihan oikeasti järki käteen haihattelujen kanssa.
Tuulivoimaloiden synnyttämästä infraäänestä ja sen aiheuttamista terveyshaitoista ei varmaankaan ole mitään mainintaa…
Nykyisiä valtavan isoja tuulivoimaloita ei terveyshaittojen vuoksi pitäisi lainkaan rakentaa maa-alueille.
Tuntuu siltä, etteivät tuulivoiman kannattajat ole lainkaan ymmärtäneet, kuinka iso voimaloiden aiheuttama melupäästö on. Kuullun äänen alueellakin päästö on huomattava. Esim. 4,5 MW:n Gamesa melupäästö on valmistajankin mukaan yli 110 dB. Tuollaisilla melutasoilla ei tarvitse puhua mistään kuiskauksista. Ääneen vaikuttavat paljon sääolosuhteet, kuuntelupaikka ja voimalaitoksen käyttöaste. Nopea vierailu kohteessa ei kerro koko totuutta.
Edellä mainittua paljon pahempi juttu on kuitenkin taajuustasossa kuulokynnyksen alittava matalataajuinen paineaaltoilu, eli ns. infraäänimelu. Tätä voimakasta paineaaltoilua syntyy erityisesti siiven ohittaessa voimalan rungon. Matalan taajuutensa vuoksi infraäänimelu kulkeutuu voimakkaana monia kilometrejä lähes vaimentumatta. Tutkimusten perusteella infraäänen tiedetään aiheuttavan vakavia terveyshaittoja. Pitkäaikainen altistus johtaa väistämättä erilaisiin sairauksiin. Monet ihmiset ovat jo nyt joutuneet jättämään kotinsa terveyshaittojen vuoksi.
Meluongelma on ollut tiedossa jo vuosia, mutta siitä on vaiettu, koska ottamalla infraäänet mukaan kaavoitusvaiheen tarkasteluun, ei voimaloita voitaisi maa-alueille rakentaa. Kovassa kilpajuoksussa syöttötariffin piiriin on terveyshaitat kylmän viileästi sivuutettu.
Tuulivoimasta on tullut jonkinlainen symboli antropogeenisen ilmastonmuutoksen vastustamiselle. Poliittisella tasolla on ymmärretty väärin, että se, joka rakentaa eniten tuulivoimaa, on paras maa ihmisperäisen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Asia ei ole teknisesti eikä taloudellisesti näin, mutta kun se on kerran poliittisella tasolla joskus lanseerattu, niin sitä ei saa kritisoida. Tuulivoiman rakentaminen hyödyttää juurikin Tanskaa ja Saksaa, josta laitteet tuodaan Suomeen. Oman maamme työllisyyteen ja teollisuuteen tuulivoimalla ei juurikaan ole vaikutusta. Sitä mukaan kun satsaamme tuulivoimaan, Tanskan ja Saksan tuotanto ja teollisuus hyötyvät. Lisäksi tuulivoimaloiden asentajat tulevat muista halvemman työvoiman maista. Suomeen jäävät vain haitat.
Kestävä kehitys on aivan eri asia kuin uusiutuva energia, sillä se huomioi paljon muutakin kuin hetkellisen hyödyn. Tuulivoimala on lyhytikäinen Suomen oloissa, sen elinkaari ei kestä vertailua muihin tuotantomuotoihin nähden. Tuulivoimateollisuuden ansioton arvonnousu on syrjäyttänyt paljon kehityskelpoisempia ja meidän oloissa järkevämpiä kestäviä energiamuotoja. Uusi ja kestävä energiapolitiikka ottaa huomioon myös teollisuutemme kilpailukyvyn. Näin ei nyt ole ollut asianlaita, mutta toivottavasti nykyhallitukselta löytyy poliittista tahtoa riittävästi suunnan muuttamiseen kestävämpään energiapolitiikkaan päin.
Ohjelmassa puhuttiin kyllä uusiutuvasta energiasta, mutta tuulivoiman etuja suhteessa muihin energiamuotoihin korostettiin silmiinpistävästi – hinnasta ja haitoista ei puhuttu mitään? Erikoinen ja harkittu kannanotto Yleltä tuulivoimayhtiöiden etujen puolesta..
Yhdeksän professoria ja muutama ekonomisti ylistivät hurmoshenkisesti tuulivoimaa ikäänkuin muita uusiutuvia ei olisikaan. Valtion eli veronmaksajien maksamaa kohtuutonta syöttötariffia ei mainittu lainkaan. Edelleen tuulienergian muista ongelmista, kuten sen epätasaisesta saannista ja varastointiongelmista ei puhuttu lainkaan.
Toimittajalta olisi odottanut enemmän objektiivisuutta asian käsittelyssä. Hän olisi esimerkiksi voinut kysyä professorin tutkimusryhmältä, että onko heistä kenties joku saanut tuulirahaa? Esimerkki ohjelmassa esiintynyt Liski on aikoinaan laskenut tariffin oikein ja todennut, että tariffi on ylimitoitettu: http://blog.hse-econ.fi/?p=244
Tuulivoimaloiden haitoista kärsivät ovat perustaneet satoja järjestöjä ympäri maailmaa. Mm. Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa ovat tuulivoimalat aiheuttaneet pahoja ongelmia. On pelkkää propagandaa, ettei maailmalla kärsittäisi tuulivoimaloiden melupäästön aiheuttamista terveyshaitoista.
Kuitenkin Suomessa on rakennettu merialueille suunniteltuja ennennäkemättömän suuria tuulivoimaloita maa-alueille lähelle asutusta. Suomeen nyt rakennettavat voimalat ovat karkeasti neljä kertaa isompia, kuin voimalat keskimäärin näissä em. maissa.
Voimaloiden koon kasvaessa matalataajuinen melupäästö ja paineaaltoilu lisääntyy dramaattisesti.
Jos esim. Tanskassa vakavien terveyshaittojen syntymiseen tarvittiin vuoden mittainen altistua, syntyy Suomessa vastaavat terveyshaitat parissa kuukaudessa.