MOT: Käytetyn vaatteen jäljillä – Yle TV1
Todellisuudessa monen kierrätetyn vaatteen määränpää on hämärän peitossa. Näin toteaa ajankohtaisohjelma Ylen MOT, joka seurasi vaatteiden matkaa lähettimien avulla ja kävi myös Afrikassa valtavilla käytettyjen vaatteiden markkinoilla.
Suomalaiset heittävät vuosittain pois yli 70 miljoonaa kiloa käytettyjä tekstiilejä. Vaatteiden kierrätyksestä tulee monelle hyvä omatunto, mutta kuinka monu tietää mitä vaatteille tapahtuu sen jälkeen, kun olemme heittäneet pussin kierrätyslaatikkoon, kysyy MOT.
MOT selvitti asiaa, mutta nopeasti kävi ilmi, ettei käytettyjen vaatteiden kiertokulkua halutakaan kovin avoimesti esitellä. Kuvauskieltoja sateli ympäri Eurooppaa, myös Suomen suurimmalta käytettyjen vaatteiden kierrättäjältä UFF:lta.
Edes alan asiantuntijoilla ei ole tarkkaa tietoa vaatteiden lopullisesta määränpäästä.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Helena Dahlbo ihmettelee MOT:n haastattelussa sitä, miksi suomalaisten lahjoittamien käytettyjen vaatteiden bisnes on niin kovin läpinäkymätön.
”Mielestäni tässä ei pitäisi olla mitään salaista”, Dahlbo sanoo MOT:lle.
MOT seurasi käytettyjen vaatteiden matkaa lähettimien avulla. Kävimme myös Mosambikin pääkaupungin Maputon valtavilla markkinoilla, joilla myydään länsimaista tuotuja käytettyjä vaatteita. Mosambikissa niitä kutsutaan ”katastrofeiksi”, koska alunperin vaatteita lahjoitettiin luonnonkatastrofien uhreille. Muissa Afrikan maissa vaatteita on kutsuttu ”kuolleen valkoisen miehen vaatteiksi”.
Dahlbo pitää ongelmallisena sitä, että niin suuri osa suomalaisten käytetyistä vaatteista päätyy ulkomaille.
”Jos tekstiilijätettä viedään maihin, joissa jätehuolto ei ole asianmukaista, siitä syntyy ympäristöongelmia.”
Dahlbon mukaan näin ulkoistetaan suomalaista jäteongelmaa muualle.
On siinä vaatekasaa kerrakseen.
Pohjoismaissa tekstiilijätteen määrä on arviolta noin 360 miljoonaa kiloa, joten mitähän sitten koko Eurooppa jne jne jne.
Muualla maailmassa jätteen käsittely ja kierrätys ovat kuitenkin vielä kehitysmaiden tasolla.