Jatkosodassa tuhannet itärajalla asuneet siviilit jätettiin neuvostopartisaanien armoille. Tehdyissä hyökkäyksissä menehtyi 182 siviiliä ja kymmenet haavoittuivat.
Eloonjääneet kertovat MOT:lle puolustuskyvyttömien silmittömästä tappamisesta.
Vuoden 1944 heinäkuun traagisia tapahtumia muistelee muun muassa kuhmolainen Veikko Juntunen, (kuvassa)joka menetti tuhotyössä melkein koko perheensä.
”Yksi niistä konepistoolin kanssa hyppäsi tuohon piha-aitan ovelle ja alkoi silmitön ammunta aittaan sisälle. Velipoikaan osui kolme luotia, jotka meni rinnasta läpi. Ja kun nousin katsomaan aitan ovella makaavaa äitiä, hänen yömekkonsa rintamuksille levisi paraikaa suuri veriläikkä”, Juntunen kuvailee MOT:n haastattelussa.
Itä-Suomen yliopiston historian professori Maria Lähteenmäki on tutkinut rajakyliin tehtyjä partisaani-iskuja.
Jos itärajan tuntumassa olleet syrjäkylät olisi evakuoitu ajoissa, olisi siviilien julmat murhat voitu hänen mukaan välttää.
”Vastuu näistä henkilöistä oli tietenkin Suomen poliittisella ja sotilaallisella johdolla, ja he ovat luonnollisesti vastuussa myös näistä kuolemista”, Lähteenmäki sanoo.
Kyllä se vastuu oli ja yhä on neuvostopartisaanien ja neuvostoliiton harteilla. Lisäksi Venäjäkään ei ole myöntänyt että nämä ”urhollisten” partisaanien teot olivat sotarikos. Päinvastoin heitä on juhlittu suurina sankareina näihin päiviin asti.