Maija Vilkkumaa on kirjoittanut yhdessä kirjailija Miina Supisen kanssa aidontuntuisen ja lämminhenkisen muistelmateoksen.
Vilkkumaa (Gummerus) -nimeä kantava omaelämäkerta kertoo, kuinka töölöläistytöstä tuli lahjakas lauluntekijä, maan ykkösnaisartisti ja perheenäiti. Vaikka kirja keskittyy Vilkkumaan musiikkiuraan, niin yhtä lailla tarinaa riittää vanhemmuudesta, ystävyydestä, rakkaudesta, maailmantilanteista ja Suomesta.
Vilkkumaa osaa harjoittaa myös itseironiaa. Monet muistot tuovat lukijalle hymyn huulille.
Teos on kirjoitettu minämuotoon. Kyseessä ei ole siloteltu fanikirja, vaan se piirtää esiin kokonaisen ihmisen, vahvuuksineen ja heikkouksineen. Kirjasta piirtyy itsetutkistelevan muusikon ja perheenäidin tarina.
Tarina alkaa lapsuudenkodista. Maija oli ainoa lapsi nelivuotiaaksi asti. Lapsuudenkodissa oli lämmin ja kannustava ilmapiiri. Maija äänitti jo nelivuotiaana mankalla lauluesityksiään. Esimurrosiässä kuvioihin astui Dingo. Eräänä päivänä radiosta alkoi soida tuntematon biisi, jossa laulettiin ”pikimustat tähdet tuijottaa takaisin, toivot että joku huomaisi sinutkin”.
”Silmäni täyttyivät kyynelistä. Biisissä soi yksinäisyys ja kaiho, jokin sellainen, joka oli minussakin. Jokin, jonka tunnistin. Avara maailma, kaipuu, kipu ja into. Musiikki ei ollut samanlaista kuin se, jota meillä kotona oli aikaisemmin kuunneltu. Se oli jotain muuta”, Maija muistelee kirjassa.
Kirjassa palataan lukion jälkeiseen etsikkoaikaan. 90-luvun taitteessa Vilkkumaa pääsi opiskelemaan suomen kieltä Helsingin yliopistoon. Samaan aikaan Suomi ui syvässä lamassa. Tyhjiin liiketiloihin perustettiin halvan kaljan kuppiloita. Tässä kohtaa kirja maalaa tarkkaa ja värikästä ajankuvaa. Myös Vilkkumaan opiskelijaelämä oli ajoittain kovaa biletystä.
Ensimmäisen yliopistovuoden joululomalla kävimme Annan kanssa joka ilta baarissa. Joka aamu päätimme, että tänään ei mennä, mutta iltaa kohti baarit alkoivat huutaa meille seireenikutsuaan.
Kotimaisen rock-yleisön tietoisuuteen Vilkkumaa tuli tutuksi Tarharyhmä-yhtyeen jäsenenä. Yhtye keikkaili ja levytti pari pikkuhittiä vuosina 1990-1995. Vilkkumalle bändi toimi rokkibisneksen korkeakouluna.
Bändin alkuaikoihin liittyi paljon kantapään kautta opettelua. Meillä ei ollut ympärillä yhteisöä, jonka kanssa olisi voinut jauhaa musiikkiin liittyvistä jutuista. Harjun nuorisotalon sivarit auttoivat, jos kysyi, mutta emme aina edes tienneet mitä olisi pitänyt kysyä.
Moni asia tuli yllätyksenä nuorelle muusikolle. Kesällä 1995 Vilkkumaa meni Pop & Jazz -Konservatorion musiikkileirille Kullaalle. Eräänä leiripäivänä hän suuntasi Kullaan keskustan pankkiautomaatille toivoen, että tilille olisi ilmestynyt jostakin joku roponen. Hän ei kehdannut enää pummata. Tilin saldo näytti oudolta. Rahaa oli ilmestynyt 25 000 markkaa.
”Raha oli tullut Teostosta! Aivan käsittämätöntä! Melkein jokainen Hysteerinen harmonia -levyn biiseistä oli soinut radiossa. Mikään ei ollut noussut hitiksi, mutta yhteissumma oli yllättävän iso.
Tässä se on, minä tajusin. Numeroina tilikuitissa. Lupa tehdä musiikkia”, Vilkkumaa muisteee käänteentekevää hetkeä.
Vilkkumaan ensimmäinen soolosingle Satumaa-tango ilmestyi huhtikuussa 1999 ja se oli yhtäkkiä kaikkialla. Kappale alkoi soida useilla kanavilla. Maija itsekin kuuli sitä takseissa, kauppakeskuksissa ja kahviloissa.
”Tarharyhmän hajoamisesta sinkun julkaisuun oli kulunut neljä vuotta, ja se oli tuntunut välillä ikuisuudelta, päättymättömältä ajalta. Tuntui kuin olisin kiivennyt vuoristoradan vaunussa hyvin, hyvin hitaasti ylämäkeen, ja nyt vaunu olisi viimein lähtenyt valtavaan vauhtiin.”
Vuosituhannen alussa suomisrock kukoisti ja festivaalit elivät uutta kukoistuskauttaan. Backstagealueilla näkyivät aina suunnilleen samat tyypit: Ultra Bra, Zen Cafe, HIM, Tehosekoitin, Apulanta, CMX, Nylon Beat, Jonna Tervomaa. Vilkkumaa sai elää unelmaansa,
Olin yhtäkkiä lavoja kiertävä rocktähti. Se sopi minulle hyvin: on parasta kulkea bussissa ympäri Suomen. Keikkabussissa nukuin kuin vauva vaunuissaan. Toisinaan minut tunnistettiin huoltoasemilla, mutta tunnistajat olivat aina kivoja ja arvostavia.
”Saanks mä sun nimmarin?” he kysyivät kohteliaasti, ja annoin aina
Myös ihmissuhteiden ja perhe-elämän käänteitä käydään läpi. Vilkkumaa alkoi seurustella 16-vuotiaana lukiosta tutun toimittaja-muusikko Sami Aaltosen kanssa. Suhde kriisiytyi vuosituhannen alussa. Vilkkumaa pohti pitkään eroa. Suhde sai lopullisen päätöksensä New Yorkissa vuonna 2004.
Ja sitten toisaalta, samaan aikaan olisin halunnut olla ENEMMÄN rocktähti, vapaa ja villi sankaritar, joka kulki mihin halusi eikä vastannut tekemisistään kenellekään. Miksi minulla oli tällainen nössö elämä? Olin alkanut seurustella 16-vuotiaana. Kihloihin olin mennyt 19-vuotiaana. Teini-iässä! Ajattelin Kalevalan Ainoa, joka itki, kun joutui nuorena vanhalle miehelle”, Maija lataa tuntemuksiaan kirjassa.
juttu jatkuu…
Myöhemmin Vilkkumaa perusti perheen kitaristinsa Mikko Kososen kanssa. Heillä on kaksi tytärtä. Vilkkumaa kertoo kauniisti äitiydestä ja muistelee ruuhkavuosiaan taloremontteineen ja mammakerhoineen.
Hieroin Mikon kanssa Saaran vatsaa kun sitä kipristeli. Siivosin maitopukluja (vaikka eivät ne mitään pukluja olleet vaan Manaaja-tyyppisiä suihkuja). Naureskelin ja juttelin vauvan kanssa. Hänen silmissään näkyi tuhansien vuosien viisaus. Ajattelin Maija Poppanen -kirjaa, jossa vauvat ymmärtävät universumin saloja ja puhuvat eläinten kieltä, ja tiesin sen olevan totta.
Kirjassa otetaan kantaa feminismiin. Nykyisen bändinsä kokoonpanoa pohtiessaan Vilkkumaa asetti itselleen myös sukupuolikiintiön: ainakin yhden soittajista tulisi olla nainen. Popmusiikin soittajien suuri miesvaltaisuus oli hänen mielestään järjetöntä, eikä asia muuttuisi, jos sitä ei muutettaisi.
Kirjan loppupuolella Vilkkumaa palaa pitkältä tauolta. Tauon aikana uudet artisti ovat tehteen esiinmarssin. Kirjaa lukiessa havahtuu siihen, kuinka paljon musiikkimaailma on muuttunut vuosituhannen vaihteesta.
Fyysiset levyt ovat väistyneet. Musiikkia kuunnellaan pääosin Spotifysta ja muista musiikin suoratoistopalveluista. Artistien täytyy näkyä sosiaalisessa mediassa. Kirjan mukaan Vilkkumaa liittyi TikTokiin tyttäriensä vastuksesta huolimatta.
Kirja loppuu onnellisissa merkeissä. VIlkkumaan musiikkiura jatkuu menestyksekkäänä. Kun lokakuussa 2022 julkaistiin tieto hänen 1973-jäähallikonsertista, artistia jännitti suuresti.
”Tungin suuhuni croissantia ja mietin, ettei minulla ole mitään käsitystä siitä, mikä on hyvä ensimmäisen päivän lipunmyynti ja mikä huono. Lippuja meni ensimmäisenä päivänä parituhatta, ja puolessa vuodessa keikka oli loppuunmyyty. Se tuntui kivalta: ihmiset halusivat tulla synttäreilleni.”
Kursivoidut kohdat ovat lainauksia Vilkkumaa-kirjasta.
Vilkkumaa-kirja on saatavilla Miina Supisen ja Maija Vilkkumaan lukemana äänkirjana sekä e-kirjana. Tutustu teokseen Elisa Kirjassa.
Maija Vilkkumaa (s. 1973) on lauluntekijä ja rocktähti. Hän julkaisi romaanin Nainen katolla vuonna 2014.
Miina Supinen (s. 1976) on kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut useita aikuisten ja lasten kirjoja
