Leena Lehtolainen odottaa syksyltä sienisatoa ja uudenlaista tekstiä – uudessa Maria Kallio -dekkkarissa käsitellään valitettavan ajankohtaista aihetta

Suomen menestyneimpiin kirjailijoihin lukeutuva Leena Lehtolainen julkaisi jo 16. Maria Kallio -dekkarinsa. Lehtolainen kertoo seuraavassa uudesta kirjastaan ja muista kuulumisistaan.

Uudessa Pimeän risteys -kirjassa Espoota piinaa arvoesineitä ryöstelevä nuorisojengi, joka palvoo rikollista elämäntyyliä ja roadman-kulttuuria. Samalla nuori käsipalloilijanainen joutuu ahdistelluksi joukkueessaan. Seksuaalinen ahdistelu painetaan villaisella, mutta Maria Kallio ottaa sen tutkittavakseen tietämättä jälleen, kuinka suureen vaaraan se hänet johdattaa.

Hei Leena. Pimeän risteyksessä käsitellään varsin ajankohtaisia aiheita. Miten päädyit tarinoiden lähteille?

Leena: Pimeän risteys on sisaruskirja syksyllä 2022 ilmestyneelle nuortenkirjalleni Vihreän lohikäärmeen risteys. Jo siinä kerroin Pimeän risteyksessä esiintyvästä Biriksen jengistä nuorten uhrien näkökulmasta. Halusin siirtää painopisteen poliisin tutkimaan jengirikollisuuteen. Aihe on valitettavan ajankohtainen ja poliittisesti herkkä. Aihe naisten toisiinsa kohdistuvaan seksuaalisesta ahdistelusta syntyi keskustelusta urheilumaailmaan laajasti perehtyneen ystäväni kanssa. Ilman hänen rohkaisuaan olisin tuskin uskaltanut kirjoittaa teemasta.

Millaista taustatyötä teit kirjaa varten?

Seurasin katujengirikollisuudesta käytävää keskustelua ja uutisointia, juttelin tuttujen nuorien kanssa heidän kohtaamistaan uhkatilanteista, puhutin sosiaalityöntekijöitä ja nuorisokoti-ihmisiä.  Tärkein väline kirjoittamisessa on kuitenkin oma mielikuvitus. 

Mitä muuta haluat sanoa uudesta kirjasta?

Maria Kallio on viimeisissä kirjoissa ollut töissä lasten ja nuorten rikollisuuteen perehtyneessä yksikössä, jonka määräraha on loppumassa. Pimeän risteyksessä Maria onkin isojen muutosten edessä. Vaikka kirjan aiheet ovat vakavia, haluan aina kirjoittaa mukaan myös huumoria – tilannekomiikkaa ja Marian kollegan Ville Puupposen huonoja vitsejä.

 Ensimmäinen Maria Kallio -romaani ilmestyi tasan kolmekymmentä vuotta sitten. Millä mielin muistelet dekkariurasi alkuaikoja?

Suomalainen dekkarikenttä oli silloin aivan toisen näköinen. Nimikkeitä ilmestyi ehkä 15–20 vuodessa eikä kotimaisessa dekkarissa ollut päähenkilönä ammattimaista naispoliisia. Oli kiinnostavaa päästä uudistamaan lajia. En tosin silloin uskaltanut haaveilla päätoimisen kirjailijan urasta. Olen iloinen, että minulla oli kuitenkin rohkeutta viedä käsikirjoitus kustantajalle.

Kirja-ala on mullistunut totaalisesti 30 vuodessa. Millä mielin olet seurannut e- ja äänikirjojen suosion nousua?

On tärkeää, että kirja löytää lukijansa – tai kuuntelijansa – oli muoto mikä hyvänsä. Itse luen mieluiten perinteisiä kirjoja. Kirjailija on yksin puurtaja, me emme voi ansaita samalla tavalla esiintymistuloja kuin muusikot, joten jatkossa moni kirjailija joutuu tyytymään sivutoimiseen kirjoittamiseen.

Mitä aiot kirjoittaa seuraavaksi?

Jotakin toisenlaista kuin aiemmin, romaanin kuitenkin. Myös Hilja Ilveskero on käynyt kuiskuttelemassa uusimpia kuulumisiaan korvaani.

Kerrot olevasi himolukija? Mihin kirjoihin olet ihastunut viimeksi?

Terhi Rannelan Niinkuin muutkin herrat kertoi Euroopan ensimmäisen naiseläinlääkäri Anges Sjöbergin tarinan ja oli kiinnostava sekä biofiktiona että kielellisenä taidonnäytteenä. Elly Griffithsin Ruth Galloway -sarjan päätösosa The Last Remains jännitti erityisesti sen takia, että ihmettelin, miten kirjailija onnistuu päättämään sarjan niin, että lukija ei pety. Kyllä onnistui. Elizabeth Stroutista on tullut yksi lempikirjailijoistani, ja Lucy meren rannalla oli koskettava ja ilmava kuvaus naisesta keskellä koronaa.

Kerro vielä, mitä odotat loppukesältä ja syksyltä?

Sieniä! Toivottavasti sateet tuovat niitä. Hehkua ja pelottomuutta kirjoittaa jälleen uudenlaista tekstiä. Monia uutuusteoksia mm. Jari Järveltä, Håkan Nesseriltä ja Terhi Tarkiaiselta.

Kuva: Sabrina Bqain

Pimeän risteys –äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn. Kuuntele tai lue näyte Elisa Kirja -palvelusta.

Leena Lehtolainen tunnetaan myös Henkivartija-romaaneistaan. Lisäksi hän on kirjoittanut perhe- ja avioliittoromaaneja ja jännitysnovelleja. Lehtolaista on käännetty 30 kielelle – Yhdysvalloissa vain Jo Nesbø on häntä käännetympi pohjoismainen jännityskirjailija.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone