Elokuva-asiantuntija Niko Jutilan kirjoittama elämäkertateos Molle (WSOY) käy läpi ohjaaja Rauni Mollbergin (1929-2007) elämän ja uran vaiheet. Kirja kertoo hämeenlinnalaisen köyhän työläisperheen pojan matkasta kansainvälistäkin mainetta saaneeksi elokuvaohjaajaksi.
Mollberg ohjasi urallaan vain kuusi pitkää elokuvaa. Maa on syntinen laulu oli Mollbergin esikoiselokuva, joka keräsi elokuvateattereissa yli 700 000 katsojaa. Se oli myös ensimmäinen suomalainen elokuva, joka menestyi kansainvälisesti.
Hänen toinen merkkiteoksensa Tuntematon sotilas (1985) on toinen elokuvaversio Väinö Linnan klassikkoromaanista.
Mollberg tunnettiin ohjaajana, jonka työskentelytavat olivat usein kyseenalaisia. Hän oli usein säälimätön näyttelijöitä ja kuvausryhmäläisiä kohtaan.
Tuntemattoman sotilaan ikimuistoisimpia kohtauksia on Mannerheimin syntymäpäivien juhlinta. Kirjan mukaan kuvissa nähdyt alkoholijuomat olivat aitoa tavaraa ja niitä kaadettiin kurkusta alas.
»Ensimmäisenä päivänä kuvattiin vastarannalla kohtaus, jossa jätkät juovat kiljua ja seuraavana päivänä kuvattiin Koskelan tappelu korsussa, eli Risto Tuorila joutui olemaan kaksi päivää täysin pelti kiinni”, järjestäjä Raimo Mikkola kertoo kirjassa.
Työturvallisuuteen liittyvät asiat olivat usein retuperällä. Kirja sisältää rajuja muistelmia Tuntemattoman sotilaan kuvauksista. Kirjan mukaan monet näyttelijät pelkäsivät henkensä puolesta.
Vaarattomia eivät olleet kuvausryhmänkään työpäivät. Molle oli ilmoittanut heti alkuunsa, ettei räjäytyksiä kuvattaisi mistään sadan metrin päästä vaan mahdollisimman läheltä. Esituotantovaiheessa Esa Vuorinen ja b-kuvaaja Pauli Sipiläinen lähtivät manttelit päällään ja dynamiittia mukanaan maastoon kokeilemaan, miten lähellä räjäytyksiä saattoi seistä ilman, että oli perunkirjoitus edessä, kirjassa kerrotaan.
Elokuvaa varten Arctic-Filmi teetti Sako Oy:ssä Emma-pikakivääriin paukkupatruunoita, joissa oli kaksinkertainen määrä ruutia, jotta aseen suusta tulisi ammuttaessa suurempi lieska.
Järjestäjä Raimo Mikkolan mukaan kovilla ammuttiin ainoastaan kahdesti. Ensin kohtauksessa, jossa Hietasta kuljettavaa ambulanssia ammutaan. Kapteeni Lasse Lind laski tyhjään ambulanssiin konepistoolillaan.
Toisen kerran aito luoti lähti kuvattaessa elokuvan loppua ja suomalaisjoukkojen perääntymistä. Talousaliupseeri Mäkilän hevonen kävelee tulilinjalle ja kuolla kupsahtaa pommin iskusta. Hevonen oli vanha kaakki, jonka Raimo Mikkola oli löytänyt teurastamolta kohtaloaan odottelemasta ja ostanut tuotannon käyttöön.
Apulaisohjaaja Veikko Aaltosen tehtävänä oli varmistaa hevosen taivasmatkan alun sujuvuus. Laukauksen ampui armeijan aseseppä, jonka nimeä ei kirjassa mainita.
Oli sovittu, että Mäkilän ja hevosen tullessa tiettyyn kohtaan mä lasken käteni merkiksi ja samalla Lasse Sorsa räjäyttää tehostepommin ja aseseppä ampuu hevosta kiväärillä niskaan».
Aseseppä oli Aaltosen vieressä ase lonkalla. Aaltosen annettua merkin aseseppä veti kiväärinsä salamannopeasti tähtäysasentoon ja ampui hevosen kuoliaaksi, kirjassa kuvaillaan,
Muut elokuvassa käytetyt hevoset olivat pääasiassa armeijalta lainaan saatuja sotahevosia, jotka olivat tottuneet paukkuihin. Viimeisenä kuvauspäivänä Parolannummella kuvattiin kolonnan hätäistä ja kaaottista vetäytymistä. Mollen käskystä sotahevosia pillastutettiin, jotta hetkeen saatiin lisää kaoottisuutta. Kirjan mukaan Kaaos siitä syntyikin.
Sekasorron keskellä yksi avustajana olleista varusmiehistä jäi hevoskärryjen alle. Avustaja vietiin Hämeenlinnan keskussairaalaan, mutta vammat eivät olleet vakavia.
Molle myönsi myöhemmin, että hengenlähtö oli lähellä häneltäkin Tuntemattoman sotilaansa kuvauksissa.
”Olen onnellinen, että kaikki meni näin hyvin. Meillä oli todella onnea matkassa. Joltakin olisi voinut mennä jalka tai pahimmassa tapauksessa joku olisi voinut kuolla”, ohjaaja sanoi kuvausten jälkeen.
Mollbergin Tuntematon sotilas oli vuonna 1985 kotimaisista elokuvista toiseksi katsotuin 590 271 katsojallaan. Elokuva sai kolme Jussia, joista yhden Mollberg ohjauksesta.
Kursivoidut kohdat ovat otteita kirjasta Molle (WSOY, 2023). Lue lisää: Rauni Mollbergin raivorehellinen Molle-elämäkerta on paikoin surullista luettavaa: ”Elokuvien tekemistä kuvataan tarkasti, kaikessa raadollisuudessaan
Molle on saatavana myös äänikirjana, lukijana on Markus Bäckman