Rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson palaa uudessa true crime -kirjassaan Kommandopipoja ja Jatimaticeja (Bazar) huimimpiin ja omaperäisimpiin ryöstöihin, joita hän kohtasi uransa aikana.
Suomen rikoshistoriassa 1990-luku ja 2000-luvun alkupuoli oli ryöstöjen kulta-aikaa. Rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson koki sen omakohtaisesti työskennellessään vuodesta 1991 lähtien Helsingin poliisissa väkivaltarikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden parissa.
Kommandopipoja ja Jatimaticeja ioli syyskuun myydyin tietokirja. Eriksson kertoo siinä parista kymmenestä mieleen jääneestä ryöstötutkimuksestaan.
Yksi niistä on vuonna 1992 tapahtunut postiryöstö, jonka ratkeamiseen legendaarinen Pink Floyd -yhtye liittyy surkuhupaisalla tavalla.
Kyse oli helmikuun 6. päivänä 1992 Helsingissä Mellunmäen postissa tapahtuneesta aseellisesta ryöstöstä. Tekijöinä oli kaksi naamioitunutta miestä, jotka käyttivät teräasetta ja pistoolia. Tekijät saivat saaliiksi kohtuullisen määrän käteistä rahaa, useita kymmeniä tuhansia markkoja. Kun kaivelimme
juttua ajan kanssa, päättelimme vihjeiden ja operatiivisen analyysitietojen perustella, että Peten kaveriksi sopi mainiosti Kontulan porukkaan kuuluva Hara, kirjassa kerrotaan.
Erikssonin mukaan poliisitalolla Hara oli tietenkin kiukkuinen ja omasta mielestään syytön ryöstöön. Laitoksella kävi kuitenkin ilmi, että eniten Haraa stressasi ihan toinen asia. Kontulasta oli lähdössä tulevana lauantaina porukkaa Pink Floydin konserttiin Göteborgiin. Kyseisen konsertti pidetiin 27. elokuuta 1994.
Pidätettynä olevan Haran hänen piti olla matkan johtaja. Matkaliput olivat hänellä. Hara oli sitä mieltä, että jos konsertti jää väliin hänen takiaan, porukka on todella vihainen. Sossurahoilla hankitut liput ja kovat odotukset nähdä bändi, menisivät hukkaan. Kontulassa voisi lynkkausmieliala nousta ja Hara saisi kokea sen niskoissaan ennemmin tai myöhemmin.
’Jumppasin pari päivää Haran kanssa ryöstöstä, ja lopulta hän kysyi, miten tämän asian saisi hoidettua kuntoon siististi. Kerroin, että tunnustaminen keventäisi hänen sydäntään, ja myös lisäisi minun empatiaani häntä kohtaan. Kerroin, että yleensä pankkiryöstöstä epäilty vangitaan, mutta että tietty,
jos hän hoitaa asiansa hyvin, niin jopa matkustuskiellosta voidaan keskustella”, Eriksson muistelee.
Hara kysyi, millaisen tuomion pankkiryöstöstä voi saada. Eriksson arvioi, että noin kolmen vuoden kakku odottaisi.
Pink Floydin piti esiintyä samaisena syksynä Olympiastadionilla, mutta konsertti peruuntui kuljetusvaikeuksien ja kasvaneiden kustannusten takia. Ennakkoon myydyt liput oli mahdollista vaihtaa Göteborgin konserttiin.
Hara mietti hetken aikaa hiljaa ja lopulta ja tokaisi kirjan mukaan: ”Lusittavaa tästähän tulee, mutta kyllä perkele Pink Floyd on sen arvoinen”.
Hara tunnusti ryöstön ja kertoi yksityiskohtaisesti tapahtumista. Krooninen rahapula oli ollut hänen mukaansa suurin syy lähteä mukaan ryöstöön. Hänelle tämä oli ollut ensimmäinen ja viimeinen rahalaitosryöstö.
”Kuten olin luvannut, Hara vapautettiin, ja hänet määrättiin matkustuskieltoon. Hän sai kuitenkin luvan matkustaa samalla viikolla Göteborgiin Pink Floydin konserttiin. Sieltä hän palasi takaisin sovitusti, ja myöhemmin hänet tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa postiryöstöstä kahden vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen”, Eriksson kertaa kirjassaan.
Eriksson ei ole tavannut Haraa tämän jälkeen, joten hän ei ole pystynyt kysymään, oliko konserttireissu tuomion arvoinen. Keikka on ainakin jäänyt legendaarisena siellä olleiden mieleen.
Kyseinen The Division Bell -kiertue jäänee Pink Floydin viimeiseksi. Pink Floyd on esiintynyt Suomessa vain kerran, Lahden Suurhallissa vuonna 1989.
